Rotu ja älykkyys
etnisten ryhmien välinen älykkyystutkimus / From Wikipedia, the free encyclopedia
Rodun ja älykkyyden tutkimus selvittää ihmisrotujen. ihmispopulaatioiden tai etnisten ryhmien välisiä eroja älykkyydessä. Rodun ja älykkyyden välistä yhteyttä on tavallisesti selvitetty älykkyystestien avulla. Niissä populaation standardisoitu keskiarvo on yleensä ollut 100 ja keskihajonta 15. Vertailuun on voitu käyttää myös koulumenestystä mittaavia testejä kuten SAT, PISA tai TIMSS.
Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu. Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelissa näytetään argumentteja pitkälti vain sen puolesta, että erot johtuisivat ”roduista”, joka on nykypäivänä muutenkin tieteilijöiden ja tutkijoiden mukaan vanhentunut ja näennäistieteellinen käsite. Muun muassa ympäristöstä sekä sosioekonomisesta asemasta johtuvista eroista älykkyyteen ei mainita miltei lainkaan. |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Lauseiden ymmärrettävyys. |
Rotujen tai populaatioiden välillä on väitetty olevan todellisia älykkyyseroja. Vuonna 2005 Rushton ja Jensen julkaisivat koostetutkimuksen, jossa ihmisrodut tai populaatiot jaettiin kolmeen. Ryhmien älykkyysosamäärien keskiarvoksi annettiin "mustille" ÄO = 85, "valkoisille" ÄO = 102 ja "itä-aasialaisille" ÄO = 106.[1] Yhdysvalloissa on pantu merkille aasialaisamerikkalaisten yliopisto-opiskelijoiden suhteellisesti muita parempi akateeminen menestys.[2][3] Eri maissa mitatut keskimääräiset älykkyysosamäärät ovat ennustaneet maiden keskinäistä järjestystä kouluosaamista mittaavassa PISA-kokeessa.[4] PISA-testissä kärkimaita ovat olleet Singapore, Japani, Hongkong, Macao, Taiwan, Korean tasavalta, Kiina, Suomi, Viro ja Kanada.[5]
Rotuja koskevan älykkyysvertailun arvostelijat ovat pitäneet ihmisrodun käsitettä vanhentuneena ja älykkyystestejä kulttuurisidonnaisina, minkä takia eri ryhmien mittaustulokset eivät ole vertailukelpoisia. Vertailuja on puolustettu väittämällä, että ihmispopulaatioiden geenipohjassa on todellisia eroja, ja niiden mittaamiseen on kulttuurivapaita älykkyystestejä.[6]
Tällä hetkellä on suoraa geneettistä näyttöä siitä, että näillä piste-eroilla on jonkinlainen geneettinen perusta. Tuhansia geneettisiä variantteja on äskettäin löydetty, ja niillä on merkittävä yhteyshaku älykkyyteen genomin laajuisesti. Nämä variantit eivät ole tasaisesti jakautuneet rotujen välillä.[7] Mutta ei ole selvää, ovatko nämä erot luonnonvalinnan tulosta.[8]