avaruusluotain From Wikipedia, the free encyclopedia
Rosetta on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) miehittämätön komeettaluotain. Se laukaistiin 2. maaliskuuta 2004 kello 7.17 (UTC). Luotaimen tavoitteena on tutkia komeetta 67P/Tšurjumov–Gerasimenkoa, jonka se saavutti vuonna 2014. Missioon kuului avaruusluotain ja Philae-laskeutuja.
Rosetta | |
---|---|
Alkuperäinen nimi | ROSETTA |
Tietokonemalli Rosetta-luotaimesta. |
|
Organisaatio | Euroopan avaruusjärjestö |
Valmistaja | Euroopan avaruusjärjestö |
Tehtävätyyppi | komeettalaskeutuja |
Ohilennot | Mars, 2867 Šteins, 21 Lutetia |
Kohde | 67P/Tšurjumov–Gerasimenko |
Laukaisu | 2. maaliskuuta 2004 07.17 (UTC) |
Laukaisualus | Ariane 5 |
Aiheesta muualla | |
Virallinen sivusto |
Luotain on nimetty egyptiläisen Rosettan kiven, jonka avulla ratkaistiin hieroglyfikirjoitus, mukaan. Rosetta-luotaimen toivotaan antavan uutta tietoa aurinkokunnan tilasta ennen planeettojen muodostumista.
Laskeutuja on saanut nimen Niilin Philae-saaren mukaan. Tuolta saarelta löytyi obeliski, jonka monikielisen tekstin avulla Rosettan kivi pystyttiin kääntämään.
Rosetta kiersi ja tutki kohdekomeettaansa 789 Maan vuorokauden ajan. Tehtävänsä päätteeksi luotain ohjattiin törmäämään komeettaan. Yhteys Rosettaan menetettiin suunnitellusti 30. syyskuuta 2016 kello 11.19 (UTC).[1]
1980-luvulla Halleyn komeetan ohilento aiheutti paljon kohua. Useat avaruusluotaimet lensivät komeetan ohi pyrkien tutkimaan sitä. Tällaisia olivat mm. NASAn ICE, Neuvostoliiton Vega ja ESAn Giotto. Niille kaivattiin jatkoa.
NASA ja ESA aloittivat yhteisten komeettamissioiden suunnittelun. NASA veti Comet Rendezvous Asteroid Flyby (CRAF) -lentoa, ja ESA johti sitä seuraavaa Comet Nucleus Sample Return (CNSR) -lentoa. Molempien piti perustua Mariner Mark II -satelliittirunkoon. CRAF oli Cassinin sisaralus, ja kun Cassinin kustannukset nousivat vuonna 1992 liian suuriksi, NASA peruutti CRAF-mission. ESA pyrki tämän jälkeen toimimaan itsenäisesti. Vuoteen 1993 mennessä ESAkin totesi näytteenhaun komeetalta Maahan liian kalliiksi. Tämän jälkeen ESAn missiosta tuli CRAFin kaltainen, ohilentoon yhdistettiin kuitenkin laskeutuminen pinnalle.
Rosetta oli alun perin tarkoitus laukaista 12. tammikuuta 2003 kohtaamaan komeetta 46P/Wirtanen vuonna 2011. Ariane 5:n laukaisu epäonnistui 11. joulukuuta 2002, ja siksi Rosettaa ei uskallettu laukaista vuoden 2003 alussa. Tämän takia komeetan uudeksi kohteeksi piti valita komeetta 67P/Tšurjumov–Gerasimenkon, joka saavutettaisiin vuonna 2014.
Suomalainen Patria on suunnitellut ja rakentanut Rosettan runkorakenteen (alumiinihunajakennorakenne) sekä sen sähkötehon jakelun laitteita. Ilmatieteen laitos on rakentanut osia Rosettan ja sen laskeutujan instrumenteista. Luotaimessa niistä ovat COSIMA (Cometary Secondary Ion Mass Analyzer), MIP (Mutual Impedance Probe), LAP (Langmuir Probe) ja ICA (Ion Composition Analyzer). Laskeutujaan Ilmatieteen laitos toimitti veden etsintään käytettävän PP-laitteen (Permittivity Probe), massamuistin (CDMS/MEM) laskeutujan tietokoneyksikköön sekä maatukilaitteistot COSIMAlle ja MIP:lle.[2]
Mittalaitteet niiden tutkimuskohteiden mukaan.
Tampereen teknillisen yliopiston professori Mikko Kaasalaisen johtama tutkimusryhmä onnistui kartoittamaan matemaattisen mallin avulla Šteinsin pimeän puolen.[9]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.