Ranskan ensimmäinen keisarikunta
Ranska vuosina 1804–1814 ja vuonna 1815 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Ranskan ensimmäinen keisarikunta (virallisesti Ranskan keisarikunta, ransk. Empire Français) tarkoittaa Ranskaa vuosina 1804–1814/1815, jolloin Napoleon I oli Ranskan keisari. Ranska oli 1800-luvun alun hallitsevia voimia Euroopassa. Se hallitsi suoraan tai epäsuorasti suurta osaa Manner-Euroopasta. Monia alueita oli liitetty suoraan Ranskaan, toisia hallitsivat Napoleonin sukulaiset ja läheiset liittolaiset.[1]
Pikafaktoja Ranskan keisarikunta Empire Français, 1804–1814, 1815 ...
Ranskan keisarikunta Empire Français |
|
---|---|
1804–1814, 1815 |
|
Ranskan keisarikunta
Ranskan satelliittivaltiot
|
|
Valtiomuoto | absoluuttinen monarkia |
Keisari |
Napoleon I (1804–1814/1815) Napoleon II (1815) |
Pääkaupunki | Pariisi |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 2 500 000 km² |
Väkiluku (1812) | 96 472 000 |
Uskonnot | roomalaiskatolisuus |
Viralliset kielet | ranska |
Valuutta | Ranskan frangi |
Lyhenne | FR |
Kansallislaulu | Chant du départ |
Edeltäjät |
Espanja Hollannin kuningaskunta Ligurian tasavalta Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta Ranskan ensimmäinen tasavalta |
Seuraajat |
Bourbon-restauraatio Espanja Itävallan keisarikunta Luxemburg Moresnet Sardinian kuningaskunta Toscanan suurherttuakunta Yhdistynyt Alankomaiden kuningaskunta |
Infobox OK |
Sulje
Napoleonista tuli Ranskan keisari vuonna 1804, jolloin päättyi Ranskan konsulaatin valtakausi.[2] Vuoteen 1811 mennessä valtakunta oli laajentunut sotavoittojen seurauksena laajimmilleen. Lopulliseen päätökseen Ranskan ensimmäinen keisarikunta tuli vuonna 1815 Waterloon taistelun myötä.