Ranskan Dahomeyn sodat
From Wikipedia, the free encyclopedia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Ranskan Dahomeyn sodissa Ranska taisteli Dahomeyn kuningaskuntaa vastaan vuosina 1890-1894. Sotien seurauksena Dahomeyn sotilasmahti tuhottiin. Ensimmäinen sota käytiin vuonna 1890, toinen vuonna 1892 ja kolmas vuosina 1893-1894. Sodista käytetään myös nimityksiä ensimmäinen ja toinen Ranskan Dahomeyn sota. Dahomeyn valloitus liittyi Ranskan siirtomaapyrkimyksiin, mutta sen laukaisivat jännitteet, jotka johtuivat siitä, että Dahomey ei hyväksynyt sopimusta luovuttaa Ranskan vasallisuhteeseen silloista pientä rannikkokylää Cotonouta ja Porto Novoa, joka oli Dahomeyn perinteinen vihollinen.[1]
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Ranska oli eräs Euroopan valtioista, joka ryhty kolonisoimaan Afrikkaa. Ranskan Kolmas tasavalta kehitti kaupalliset suhteet seudun alkuperäisväestöön. Dahomeyn kuningaskunta nähtiin voimakkaimpana esteenä Ranskan pyrkimyksille saavuttaa hallintaansa Sahelin alueen eteläosat. Fonien johtama Dahomey oli laajentunut ja kasvatti sotilasvoimaansa. Dahomey hallitsi lähes nykyisen Beninin kokoista aluetta. Sen suhteet olivat sotaisat Porto Novon pienen kuningaskunnan kanssa, jolle Ranska oli myöntänyt suojelun vuonna 1863, mutta jota Dahomey ei hyväksynyt. Toinen kuningaskunnan tyytymättömyyttä kasvattanut aihe oli Cotonoun asema, jonka satamaa Ranska piti hallussaan. Dahomey kielsi kaikki Ranskan vaateet Cotonoun hallintaan, jonne perustettiin Ranskan sotilastukikohta ja satamalaituri ja jatkoi tuontitullin keräämistä Cotonoun satamasta.
Ranskan kolonialistit aloittivat sodan Dahomeyn kuningasta vastaan helmikuussa 1890. Dahomeylaiset vastustivat miehittäjiä. Marraskuussa 1892 Ranskan joukot onnistuivat miehittämään Dahomeyn pääkaupungin Abomeyn. Kuningas Béhanzin käytti poltetun maan taktiikkaa, sytytti palamaan osan Abomeysta ja piiloitti osan kuningaskunnan aarteista. Kuningas hoveineen ja armeijansa rippeineen vetäytyi noin 50 kilometrin päähän Abomeytsta pohjoiseen. Ranskan joukot eivät onnistuneet löytämään kuningasta, mutta hänen olinpaikkansa kavalsi ranskalaisille paikallinen johtaja tammikuussa 1894.
Sotien tärkeimmät taistelut olivat:
Dogban taistelu 14. syyskuuta 1892
Kpokissan taistelu 4. lokakuuta 1892
Adegonin taistelu 6. lokakuuta 1892
Akpan taistelu 14. lokakuuta 1892
Canan taistelu 2.-4. marraskuuta 1892
Sodan aluksi Ranskan laivasto pommitti mereltä rannikkoa Ouidahista Cotonouhun.
Doddsin joukot mursivat kuukauden sisällä Béhanzinin amatsonien vastarinnan. Ranskan joukot suuntasivat pääkaupunkiin Abomeyhin syyskuun alussa. 17. marraskuuta 1892 Béhanzin pakeni pohjoiseen. Ranskan joukot saapuivat Abomeyhin 18 marraskuuta. Dodds käski sotilaita riisumaan vihollisen aseista. Löydettiin maanalaisia piilopaikkoja, jotka oli järjestetty reserviksi. Aseet, ammukset, alkoholi ja hovin taide-esineet piilotettiin ja suojattiin. Palatsit oli poltettu Béhanzinin käskystä, jotta ranskalaisille ei olisi jäänyt mitään.[2] Kaikki viittaa siihen, että ranskalaisten takavarikoimat esineet olivat peräisin näistä maanalaisista varannoista, mutta kirjalliset tiedot ovat harvinaisia. Ranskan hallitus ei vaatinut kulttuuriaarteita, mutta upseerit ja aliupseerit toivat sotasaaliskokoelmia omasta aloitteestaan.[2]
Abomeyn miehityksen jälkeen Dodds lahjoitti ottamiaan esineitä (myöhemmin "Béhanzinin aarteet") Pariisin Musée d'Ethnographie du Trocadérolle vuonna 1893 ja lisää vuonna 1895. Niiden joukossa oli kuninkaallisia patsaita ja yksi kolmesta valtaistuimesta, joita esiteltiin museossa voitonsaaliina.[2]
Ranska julisti 3. joulukuuta pääkaupungista paenneen Béhanzinin vallan suistetuksi, vaikka vastarinta Ranskan miehitystä vastaan jatkui. Uusi sota järjestettiin 8. elokuuta 1893, jonka seurauksena Béhanzin antautui ja hänet lähetettiin maanpakoon. Ranskalaiset nimittivät Béhanzinin sukulaisen Agoli-Agbon nukkehallitsijaksi, joka allekirjoitti protektoraattisopimuksen.[1] Vuonna 1899 ranskalaiset ottivat käyttöön uuden kunnallisveron, joka oli erittäin epäsuosittu. Agoli-Agbo vastusti veroa, joka aiheutti vakavia poliittisia ongelmia protektoraatissa. Tämän seurauksena ranskalaiset syrjäyttivät Agoli-Agbon 17. helmikuuta 1900 ja lähettivät hänetkin maanpakoon. Näin loppui Dahomeyn kuningaskunta.[3]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.