itävaltalainen runoilija (1875–1926) From Wikipedia, the free encyclopedia
Rainer (alun perin René) Karl Wilhelm Johann Josef Maria Rilke (4. joulukuuta 1875 Praha, Itävalta-Unkari – 29. joulukuuta 1926 Montreux, Sveitsi) oli itävaltalainen runoilija.
| Rainer Maria Rilke | |
|---|---|
 Paula Modersohn-Becker: Rainer Maria Rilken muotokuva |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. joulukuuta 1875 Praha, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 29. joulukuuta 1926 (51 vuotta) Montreux, Sveitsi |
| Kansalaisuus | Itävalta |
| Ammatti | runoilija, kirjailija |
| Kirjailija | |
| Aikakausi | 1894–1925 |
| Esikoisteos | Leben und Lieder |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| rilke.de | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Rainer Maria Rilke syntyi Prahassa, joka siihen aikaan kuului Itävalta-Unkariin. Hänen isänsä oli Josef Rilke (1838–1906), josta tuli epäonnistuneen sotilasuransa jälkeen rautatietyöläinen. Hänen äitinsä oli Sophie ("Phia") Entz (1851–1931). Rilken vanhemmat erosivat 1884. Rilken vanhempi sisko kuoli ennen hänen syntymäänsä, minkä vuoksi äiti pakotti pitkään poikansa pukeutumaan tytön vaatteisiin[1]. Hänen äitisuhteensa muodostui onnettomaksi[2].
Rilke oli isänsä tahdosta vuosina 1886–1891 sotilasakatemiassa. Vuosina 1895–1896 hän opiskeli kirjallisuutta, taidetta, historiaa ja filosofiaa Prahassa ja Münchenissä. Rilke tutustui vuonna 1897 Lou Andreas-Saloméhen, jonka kanssa hänelle muodostui läheinen suhde. Keväällä 1901 Rilke avioitui kuvanveistäjä Clara Westhoffin kanssa, jonka hän oli tavannut edellisenä syksyn Worpswedessä. Parille syntyi joulukuussa 1901 tytär Ruth. Kesällä 1902 Rilke lähti Pariisiin. Siellä julkaistiin vuonna 1910 hänen ainoa romaaninsa Malte Laurids Briggen muistiinpanot. Pariisin-vuosinaan hän julkaisi myös useita runoja.
Lokakuusta 1911 toukokuuhun 1912 Rilke asui Duinon linnassa lähellä Triesteä. Hän aloitti siellä runokokoelmansa Duinon elegiat kirjoittamisen. Teos valmistui vasta helmikuussa 1922. Ensimmäisen maailmansodan puhjetessa runoilija oli Saksassa. Hänen ei ollut mahdollista palata Pariisiin, ja suurimman osan sota-ajasta hän viettikin Münchenissä. Sodan jälkeen 11. kesäkuuta 1919 hän siirtyi Sveitsiin.
Rilke kuoli leukemiaan Sveitsissä 29. joulukuuta 1926. Hänet on haudattu Raroniin.
Rilken vaikutus 1900-luvun saksankieliseen kirjallisuuteen on suuri. Hän sai aluksi runotuotantoonsa vaikutteita vuonna 1899–1900 tapaamiltaan kulttuurihenkilöiltä, kuten kirjailija Leo Tolstoilta ja ruhtinatar Marie von Thurn und Taxikselta, jonka linnassa Rilke sittemmin vuonna 1912 kirjoitti ensimmäiset elegiansa. Rilke sisäisti voimakkaasti runoilijan kutsumuksen, joka oli hänelle uskonnon luonteinen. Tämän takia hän oli luomistyössä hyvin ankara itselleen ja piti kiinni omaksumastaan tyylistä.[2]
Rilken varhaistuotanto on uskonnollis-panteistista lyriikkaa, jossa kuvataan esineiden synnyttämää mielenliikutusta. Vuosisadan vaiheessa hän alkoi kirjoittaa havainnollisemmin ja tarkemmin, jolloin hän hylkäsi keskeneräisen teoksensa Stundenbuch. Muutoksen katsotaan syntyneen kuvanveistäjä Auguste Rodinin ja filosofi Søren Kierkekaardin teosten vaikutuksesta. Seuraava kokoelma Neue Gedichte kuvaa muutosta, jossa runoilija etsii esineistä niiden olennaista sisältöä. Rilke alkoi kirjoittaa elegioita vuonna 1912, mutta suurin osa niistä tuli valmiiksi vasta vuonna 1922 ja julkaistiin nimellä Duineser Elegien. Sitä pidetään Rilken pääteoksena. Siinä esineet muutetaan toiseen olotilaan, mielensisäisiksi. Elegioiden enkeli valvoo tätä sisäisen maailman kokonaisuutta. Elegioiden sävy muuttuu elegiateoksen alun valituksesta sen lopussa olevaan ylistykseen. Samana vuonna 1922 Rilke julkaisi myös sonettikokoelman Sonette an Orpheus, joka kuvaa aikaisemmissa teksteissä ilmenneen kuolemanpelon väistymistä.[2]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
