entinen iranilainen kenraali From Wikipedia, the free encyclopedia
Qassem Suleimani (pers. قاسم سلیمانی, Qāsem Soleymāni; 11. maaliskuuta 1957 Kermānin maakunta – 3. tammikuuta 2020 Bagdad), oli iranilainen kenraalimajuri ja Islamilaiseen vallankumouskaartiin kuuluvien Quds-joukkojen komentaja. Quds-joukot ovat toimineet monesti Iranin ulkopuolella aseistaen ja kouluttaen Iranin tukemia asejoukkoja. Suleimanilla oli suuri rooli Iranin sekaantuessa Syyrian sisällissotaan ja Isisin vastaiseen sotaan Irakissa. Suleimani kuoli Yhdysvaltojen tekemässä ilmaiskussa Irakin pääkaupunki Bagdadissa.[3]
| Qassem Suleimani | |
|---|---|
 Suleimani vuonna 2019 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. maaliskuuta 1957 Qalat Molk, Kermānin maakunta, Iran |
| Kuollut | 3. tammikuuta 2020 (62 vuotta)[1] Bagdad, Irak |
| Kansalaisuus | iranilainen |
| Ammatti | sotilas |
| Arvonimi | Hajji (käännä suomeksi) |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Iran |
| Taistelut ja sodat |
Irakin–Iranin sota Irakin sota Syyrian sisällissota Irakin sisällissota (2014–) |
| Sotilasarvo | kenraalimajuri[2] |
| Joukko-osasto |
Islamilainen vallankumouskaarti Quds-joukot |
Qassem Suleimani syntyi 11. maaliskuuta 1957 Qalat Molk -nimisessä kylässä Iranin Kermānin maakunnassa. Köyhään perheeseen kuului kuusi lasta ja heidän elättämisekseen perheen isä velkaantui pahasti. Perhettään tukeakseen Qassem lähti peruskoulun suoritettuaan töihin maakuntansa pääkaupunki Kermaniin. Kermanissa hänestä tuli myös syvästi uskonnollinen ja hän kuunteli šaahin valtaa vastustaneiden ja Ruhollah Khomeinia tukeneiden uskonoppineiden saarnoja. Hän otti myös osaa Iranin vallankumoukseen liittyen šaahin kukistuttua vastaperustettuun Islamilaiseen vallankumouskaartiin nousten nopeasti komentotehtäviin.[4]
Vuonna 1979 Suleimani lähetettiin Iranin länsiosiin kukistamaan siellä kapinoivia kurdeja Länsi-Azerbaidžanissa. 1980-luvulla syttyi puolestaan Irakin–Iranin sota, jonka aikana Suleimanista tuli upseeri. Sittemmin hänen tiedetään johtaneet sotilastehtäviä Iranin ulkopuolella Lähi-idässä ja muualla maailmassa. Suleimanista tuli vuonna 1998 Islamilaiseen vallankumouskaartiin kuuluvien Quds-joukkojen komentaja. Quds-joukot ovat osallistuneet esimerkiksi Iranin tukemien ulkomaalaisten aseellisten ryhmien aseistamiseen ja koulutukseen.[4] Quds-joukkojen tukemiin ryhmittymiin lukeutuvat esimerkiksi Israelia vastustavat Hizbollah ja Hamas.[2]
Suleimanilla on ollut merkittävä vaikutus myös Iranin politiikassa. Hänellä oli tiettävästi merkittävä osuus tiedustelutietojen jakamisessa Yhdysvaltojen kanssa ennen Afganistanin Taliban-hallinnon kaatanutta Afganistanin sotaa vuonna 2001. Hän oli myös Iranin ja Yhdysvaltojen Irakin sotaa seuranneen turvallisuustilanteen heikentymisen takia vuonna 2007 Bagdadissa käytyjen neuvottelujen taustalla toimien kuitenkin vielä tuolloin kulisseissa.[5] Quds-joukkojen tukemat ryhmittymät toimivat Irakin sodan aikana usein amerikkalaisjoukkoja vastaan.[2]
Syyrian sisällissodan puhjettua vuonna 2012 ja presidentti Bašar al-Assadin aseman vaaraannuttua Suleimani alkoi tuoda Syyriaan šiialaisia asejoukkoja Libanonista, Irakista ja Afganistanista.[2] Bašar al-Assadin asema vakiintui myöhemmin kapinallisten menettäessä useita tärkeitä kaupunkeja ja asemia hallituksen joukoille. Suurena syynä kääntyneelle sotaonnelle on pidetty Suleimanin strategiaa.[5] Ääri-islamilaisen Isis-järjestön vallatessa alaa Irakissa Suleimani aseisti irakilaisia šiialaisia ryhmittymiä Bagdadin suojelemiseksi. Hän on näyttäytynyt myös julkisuudessa taistelukentällä esimerkiksi Tikritin takaisinvaltauksen yhteydessä vuonna 2015.[5] Laajentuneen julkisuuskuvan myötä kasvoi myös Suleimanin suosio Iranissa. Osa konservatiiveista piti häntä mahdollisena edustajanaan politiikkaan. Toisaalta jotkin tahot pelkäsivät Suleimanin mahdollisen osallistumisen politiikkaan tuovan maan kokonaan Islamilaiseen vallankumouskaartin valtaan.[5]
Suleimani kuoli 3. tammikuuta[6] 2020 Yhdysvaltojen Bagdadin kansainväliselle lentoasemalle tekemässä ohjusiskussa.[7] Suleimanin lisäksi iskussa kuoli Irakin Kansan mobilisointiyksikköjen johtaja Abu Mahdi al-Muhandis ja ainakin viisi muuta henkilöä.[8] Juuri Irakiin Libanonista palanneen Suleimanin autosaattuetta vastaan tehtiin isku MQ-9 Reaper -sotalennokeista laukaistuilla kolmella Hellfire-ohjuksella. Iskun määräsi Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja isku tehtiin Iranin ja Yhdysvaltojen suhteiden huononnuttua tuolloin hiljattain entisestään. Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan iskun tarkoitus oli pelotella Iran luopumaan tulevista iskuistaan Yhdysvaltoja vastaan. Puolustusministeriön mukaan Suleimani oli ollut vastuussa mellakoitsijoiden iskusta Yhdysvaltojen lähetystölle Bagdadissa vain muutamaa päivää aikaisemmin.[9]
Arvioiden mukaan jopa miljoona iranilaista saapui kaduille muistamaan Suleimania ja huutamaan amerikkalaisvastaisia huutoja.[10][11][12]
Zulfiqarin ritarikunta (Iran, 2019)[13]Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
