Päällikkökunta
From Wikipedia, the free encyclopedia
Päällikkökunta on päällikön johtama yhteisö[1]. Päällikkökunnan käsite yleistyi tieteessä 1960-luvulla, ja se on kulttuuriantropologiassa ja arkeologiassa yhä yleisessä käytössä. Käsitettä on toisaalta kritisoitu liian epämääräiseksi ja yleistäväksi.
Päällikkökunnassa päälliköllä on erityinen rituaalinen tai poliittinen asema, joka monesti periytyy. Yhteiskunnallinen asema päällikkökunnassa määräytyy sen mukaan miten läheinen sukulainen päällikölle on[2]. Päällikkökunta on heimoa mutkikkaampi, mutta valtiota yksinkertaisempi[3]. Monesti päällikkökunnassa on ylipäällikkö, joka johtaa keskuskylästä käsin ympäröiviä kyliä, joita johtavat pienpäälliköt[2]. Päällikkökuntia pidetään valtiotyyppisten yhteiskuntien esimuotoina tai rinnakkaismuotoina.
Esimerkkeinä esihistoriallisista päällikkökunnista pidetään muun muassa muinaista olmeekkikulttuuria Keski-Amerikassa ja useita pronssikautisen Euroopan yhteiskuntia. Antropologien tutkimia päällikkökuntia ovat muun muassa polynesialaisten perinteiset yhteiskunnat Tyynen valtameren saarilla. Eurooppalaisten saapuessa joillain Orinoco-joen keskijuoksuilla ja Amazonin seuduilla oli päällikkökuntia, joista jotkut valtasivat sotien avulla itselleen alueita[4].