Pär Lagerkvist
ruotsalainen kirjailiaj / From Wikipedia, the free encyclopedia
Pär Lagerkvist (23. toukokuuta 1891 – 11. heinäkuuta 1974) oli ruotsalainen kirjailija. Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1951.[1] Lagerkvistin tuottoisa ura kesti yli 50 vuotta, ja hän kirjoitti runoja, näytelmiä, esseitä ja romaaneja. Tunnetuin teos on romaani Barabbas (1950).[2]
Pär Lagerkvist | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 23. toukokuuta 1891 Växjö |
Kuollut | 11. heinäkuuta 1974 (83 vuotta) Tukholma |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Palkinnot | |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Infobox OK |
Lagerkvist kasvoi maalla uskonnollisessa perheessä. Nuoruuden vaikutteet säilyivät voimakkaina, vaikka hän otti nuorena miehenä etäisyyttä uskonnolliseen taustaansa, kiinnostui sosialismista, ja alkoi kannattaa kirjallista ja taiteellista radikalismia. Hänen ensimmäinen maailmansodan aikana kirjoittamansa teokset huokuvat äärimmäistä pessimismiä, mutta vuosien varrella se pehmenee ja Det besegrade livet (1927) julistaa jo uskoa ihmiseen ja ihmiskuntaan.[3]
Lagerkvistin tuotannon keskeinen teema on hyvän ja pahan olemassaolon pohdiskelu. Hän lähestyy aihetta kirjoittaen keskiaikaisesta pyövelistä, Barabbaasta ja vaeltavasta juutalaisesta. Hän käyttää uskonnollisia teemoja ja kristillisen perimätiedon hahmoja, mutta ei noudata kirkon doktriineja, vaan kirjoittaa ihmiselämän traagisuudesta. Lyyrikkona Lagerkvist on vähäeleinen ja kuulas, ja hänen runonsa ovat rytmikkäitä ja selkeitä. Lagerkvist saavutti arvostetun aseman tyyliltään ylevällä ja ajattelultaan riippumattomalla tuotannolla.[4]