From Wikipedia, the free encyclopedia
Moskovan vuoden 1980 kesäolympialaisten purjehduskilpailut järjestettiin 22. heinäkuuta – 1. elokuuta 1980 Virossa
Tallinnanlahden olympiapurjehduskeskuksessa Piritassa. Laji oli olympialaisten ohjelmassa 17. kertaa. Mukana oli 156 osanottajaa 23 maasta. Tapahtumia oli kuusi.[1]
Kun Moskova sai järjestääkseen kesäolympialaiset, purjehdusregatta päätettiin järjestää Tallinnassa. Tallinnassa aktiivinen toimija regatan saamisessa kaupunkiin oli kaupunginjohtaja Ivar Kallion ja urheilujohtaja Raymond Hallik.[2], [3] Kisajärjestelyt käynnistivät Tallinnassa merkittäviä rakennusinvestointeja, jotka tehtiin vuosina 1971-1979. Osa investoinneista tehtiin jo ennen kuin Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) päätös vuoden 1980 kesäolympialaisista oli tehty. Uusia tallinnalaisrakennuksia olivat mm. 314-metrinen Tallinnan televisiotorni, kulttuuri- ja urheilukeskus Linnahall eli Kaupunginhalli, Olümpia-hotelli, Postitalo, Tallinnan lentoaseman matkustajaterminaali, nelikilometrinen Piritan nelikaistainen rantatie ja rantabulevardi sekä urheilua varten olympiapurjehduskeskus ja urheilijoiden olympiakylä, nykyinen Pirita Spa -hotelli. Vanhakaupunki eli Toompea sai myös kohennusta sodan jälkeen tapahtuneen rappeutumisen jälkeen. Lisäksi Tallinnan kaupunki joutui kehittämään kunnallisteknistä infraa, kuten jätteiden käsittelyä. Kilpailuareenana olleella Tallinnanlahdella ei haluttu näyttää mahdollisia jätteiden käsittelyongelmia.[4], [5], [6]
Piritan alueen olympiapurjehduskeskus oli maa-alueeltaan 193 000 m². Sen suunnittelijoina olivat Henno Sepmann, Peep Kani, Ants Raid ja Himm Looveer.[7]
Neuvosto-Viron silloinen ulkoministeri Arnold Green toimi Tallinnan olympiapurjehdusregatan XXII järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Olympiapurjehduskeskuksessa pidettyjen avajaisten ja päättäjäisten ohjaajana oli näyttelijänä tunnettu Mikk Mikiver. Avajaiset olivat 20. heinäkuuta 1980. KOK:n edustajana avajaisissa puhui ruotsalainen Gunnar Ericsson.[8]
Kisojen olympiasoihtu saapui 19. heinäkuuta Tallinnaan Baltian asemalle, josta virolaisedustajat juoksivat soihdun Raatihuoneentorille. Seuraavana päivänä soihdun matka jatkui Piritalle olympiapurjehduskeskukseen, jossa soidun sytytti jääpurjehtija silloin 17-vuotias Vaiko Vooremaa. Yhdysvaltain johtaman olympiaboikotin johdosta regattaan osallistui urheilijoita 23 maasta. Niistä kuusi maata eli Alankomaat, Espanja, Irlanti, Italia, Sveitsi ja Tanska kilpailivat olympialipun alla. Neljä näistä maista eli Espanja, Irlanti, Italia ja Sveitsi eivät osallistuneet avajaisiin.[2]
Tapahtuma | Kultaa | Hopeaa | Pronssia |
---|---|---|---|
470 | Brasilia Marcos Soares Eduardo Penido |
Itä-Saksa Jorn Borowski Egbert Swensson |
Suomi Jouko Lindgrén Georg Tallberg |
Finnjolla | Esko Rechardt |
Wolfgang Mayrhofer |
Andrei Balašov |
Flying Dutchman | Espanja Alejandro Abascal Miguel Noguer |
Irlanti David Wilkins James Wilkinson |
Unkari Szabólcs Detre Zsolt Detre |
Soling | Tanska Valdemar Bandolowski Erik Hansen Poul Richard Høj Jensen |
Neuvostoliitto Aleksandr Budnikov Boris Budnikov Nikolai Poliakov |
Kreikka Anastasios Bountouris Anastasios Gavrilis Aristidis Rapanakis |
Star | Neuvostoliitto Valentyn Mankin Aleksandr Muzytšenk |
Itävalta Karl Ferstl Hubert Raudaschl |
Italia Giorgio Gorla Alfio Peraboni |
Tornado | Brasilia Lars Sigurd Björkström Alexandre Welter |
Tanska Peter Due Per Kjærgaard |
Ruotsi Göran Marström Jörgen Ragnarsson |
Kisojen ollessa poikkeuksellisen lähellä Suomea suomalaisveneilijät saivat mahdollisuuden tulla omilla veneillään yli Suomenlahden. Purjehtijoiden satamana oli Kirovin kalastuskolhoosin satama Miidurannassa. Sieltä oli purjehtijoille varattu 200 venepaikka, joista suomalaiset olivat saaneet kaikkiaan 98. Muita veneilijöitä tuli Ruotsista ja Länsi-Saksasta. Suomalaiset tulivat kahdessa ryhmässä niin, että kunkin ryhmän oleskelu kesti viikon.[9]
Poliittisesti virolaispakolaiset, erityisesti Ruotsissa, kävivät julkisuuspeliä, koska heidän näkökulmastaan kisat pidettiin miehitetyssä maassa, jonka vuoksi KOK:n ei olisi heidän mukaansa saanut myöntää kisoja kyseiseen paikkaan. Pakolaisten kirjoittelu ei esim. Suomessa kuitenkaan yltänyt suomalaislehtiin.[10]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.