From Wikipedia, the free encyclopedia
Punakekomuurahainen (Formica rufa) on boreaalisella vyöhykkeellä esiintyvä muurahaislaji, joka kuuluu kekomuurahaisten alasukuun. Se on Suomessa luokiteltu vakiintuneeksi ja elinvoimaiseksi lajiksi.[3]
| Punakekomuurahainen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Pistiäiset Hymenoptera |
| Alalahko: | Hoikkatyviset Apocrita |
| Yläheimo: | Ampiaismaiset pistiäiset Vespoidea |
| Heimo: | Muurahaiset Formicidae |
| Alaheimo: | Suomumuurahaiset Formicinae |
| Tribus: | Formicini |
| Suku: | Formica |
| Alasuku: | Kekomuurahaiset Formica (Formica) |
| Laji: | rufa |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Formica rufa |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Useimmiten kekomuurahainen rakentaa pesänsä havunneulasista ja oksien pätkistä, mutta myös muita rakennusaineita tiedetään. Kekomuurahaisen keko on lähinnä suojaamassa maanalaisia käytäviä, joissa munat haudotaan ja joissa muurahaiset suurimmaksi osaksi asuvat. Munat sijaitsevat maan sisällä. Kesäaikaan kekoa pidetään kuivana ja vakiolämpöisenä (25–30 asteessa). Muurahaiset pystyvät ilmastointiaukoilla säätelemään keon olosuhteita hyvinkin tarkasti. Nämä vakio-olosuhteet ovat tärkeitä kotelovaiheen kehitykselle. Kotelot sijaitsevat keon lämpimimmässä paikassa. Koteloita kutsutaan usein muurahaisenmuniksi ja aiemmin niitä kerättiin ja kuivatettiin muun muassa lemmikkilintujen appeeksi. Ne olivat jopa vientituote.
Kekomuurahaiset ovat noin senttimetrin pituisia ja niillä on muiden muurahaisten ja hyönteisten tapaan kuusi jalkaa ja tuntosarvet.
Kekomuurahaiset käyttävät ravintonaan kirvojen erittämää mesikastetta. Kekomuurahaiset saalistavat myös selkärangattomia, tosin työläiset eivät itse käytä hyönteisravintoa, vaan se on tarkoitettu toukka-asteen muurahaisille.
Kekomuurahaisia (Formica rufa -ryhmä tai Formica rufa coll.) esiintyy Suomessa kuusi lajia. Pohjankekomuurahainen (F. lugubris), tupsukekomuurahainen (F. aquilonia), kaljukekomuurahainen (F. polyctena) ja punakekomuurahainen (F. rufa) elävät metsissä ja rakentavat selväpiirteisen keon neulasista ja ohuista oksista. Yhdyskuntien rakenne vaihtelee yhden keon yksikuningattarisesta mallista (F. rufa) kymmenien kekojen satojen kuningattarien malliin (F. aquilonia ja F. polyctena). Samaan alasukuun Formica (s.str.) kuuluvat myös avoimempia ympäristöjä suosiva niittymuurahainen (F. pratensis) sekä kantomuurahainen (F. truncorum), jonka kannossa, maapuussa tai kallionkolossa sijaitsevan pesän suuaukolla on matala keontapainen rakennelma. Alasukuun Coptoformica kuuluu muun muassa soilla pesivä loviniskamuurahainen (F. excecta), alasukuun Raptiformica muun muassa verimuurahainen (F. sanguinea), joka on sosiaaliparasiitti ja täydentää työläisjoukkojaan alasukuun Serviformica kuuluvilla orjilla, esim. mustamuurahaisilla (F. fusca). Mustapäämuurahainen (F. uralensis) pesii soilla ja niiden reunoilla pesissä, jotka eivät ulotu maanpinnan alle. Sukuun Formica (s.l.) kuuluu siis Suomessa alasuvut Formica (s.str.), Coptoformica, Raptiformica ja Serviformica sekä laji F. uralensis, jonka taksonominen asema on epäselvä. Lajeja on 20.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
