Punajättikenguru

Punajättikenguru (Osphranter rufus) on maailman suurin pussieläin. Aikaisemmin sen katsottiin kuuluvan jättikenguruiden sukuun, mutta taksonomian uudelleenarvioinnissa sen on todettu olevan Osphranter-sukua.^[2][3]

Punajättikenguru
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Nisäkkäät Mammalia
Lahko:	Harvaetuhampaiset Diprotodontia
Alalahko:	Macropodiformes
Heimo:	Kengurut Macropodidae
Suku:	Osphranter
Laji:	rufus
Kaksiosainen nimi
Osphranter rufus (Desmarest, 1822)
Synonyymit
Macropus rufus
Punajättikengurun levinneisyys
Katso myös
Punajättikenguru Wikispeciesissä   Punajättikenguru Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Punajättikenguru on Australiassa esiintyvä suurikokoinen kengurulaji, jolla on lyhyt punaruskea turkki, mikä vaalenee vaalean keltapunaiseksi alavartalossa ja jaloissa. Korvat ovat pitkät ja suipot, kuono neliömäinen. Naaraat ovat uroksia pienempiä, ja niiden väri on siniharmaa ruskean vivahtein, ja alavartalo on vaaleanharmaa. Naaraat painavat noin 35 kiloa, kun koiraan paino on noin 85 kiloa. Karuilla alueilla naaraiden väritys muistuttaa enemmän koiraiden väritystä. Lajin suurin pituus ilman häntää on koirailla noin 1,4 metriä ja naarailla 1,1 metriä. Hännän pituus voi olla jopa metrin. Niillä on vahvat jalat.

Punajättikenguru elää Australian keskiosien aavikoilla ja pensasaroilla eli Outbackissa jopa satojen yksilöiden laumoissa ryhmissä, joista kutakin johtaa yksi uros. Punajättikengurut ruokailevat yleensä aamulla tai illalla, kun on viileää. Ravinto koostuu heinistä ja pensaista, ja jos ruokaa riittää, ne pysyvät pienellä alueella. Kuivina kausina ne tekevät satojen kilometrien matkoja vettä ja ruokaa etsiessään. Punajättikenguruiden juomapaikoilla saattaa olla yhtä aikaa jopa 1 000 yksilöä.

Lähteet

1. Ellis, M., van Weenen, J., Copley, P., Dickman, C., Mawson, P. & Woinarski, J.: Osphranter rufus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.8.2014. (englanniksi)
2. Celik, Mélina; Cascini, Manuela; Haouchar, Dalal; Van Der Burg, Chloe; Dodt, William; Evans, Alistair; Prentis, Peter; Bunce, Michael; Fruciano, Carmelo: A molecular and morphometric assessment of the systematics of the Macropus complex clarifies the tempo and mode of kangaroo evolution. Zoological Journal of the Linnean Society, 28 March 2019, 186. vsk, nro 3, s. 793–812. doi:10.1093/zoolinnean/zlz005 ISSN 0024-4082 Artikkelin verkkoversio.
3. Australian Faunal Directory biodiversity.org.au. Viitattu 12.6.2023. (englanniksi)