Prora
Natsi-Saksan keskeneräiseksi jäänyt lomahotelliprojekti / From Wikipedia, the free encyclopedia
Prora eli Seebad Prora oli natsi-Saksan suunnittelema ja osin rakentama suurimittakaavainen lomahotellialue Saksan Itämeren puoleisella rannikolla Rügenin saarella. Alue suunniteltiin 1930-luvun alkupuolella maailman suurimmaksi rantalomakohteeksi, josta löytyisi 20 000 vuodepaikkaa. Proran kahdeksan vuosina 1936–1939 rakennettua hotellia muodostavat useita kilometrejä pitkän muurimaisen rannansuuntaisen rakennusmassan, Koloss von Rügenin. Rakentaminen jäi kesken, eikä kompleksia otettu hotellikäyttöön.[1]
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/ProraSeeseite.jpg/640px-ProraSeeseite.jpg)
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3f/ProraLandseite.jpg/640px-ProraLandseite.jpg)
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0c/Prora_zimmer.jpg/640px-Prora_zimmer.jpg)
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/aa/Prora_flur.jpg/640px-Prora_flur.jpg)
Toisen maailmansodan jälkeen Prora oli DDR:n eli Saksan demokraattisen tasavallan armeijan käytössä ja suurelta yleisöltä suljettua aluetta. Valtava rakennuskompleksi jäi tyhjilleen Saksojen yhdistyessä 1990-luvun alussa. Prora suojeltiin, koska se on huomattava esimerkki Kolmannen valtakunnan arkkitehtuurista.[2]
Maaliskuussa vuonna 2012 berliiniläinen sijoittaja osti huutokaupassa yhden kompleksin hotelleista. Rakennuksesta aiottiin tehdä nykyaikainen kylpylähotelli. Työt alkoivat saman vuoden kesäkuussa.[3] Osa rakennuksista on sittemmin muutettu loma-asunnoiksi. Prorassa toimii lisäksi hostelli. Rakennuskompleksiin kuuluu edelleen myös hylättyjä ja raunioituneita osia.[4] Nykyisin Proran kunnostettujen osien hotellihuoneita voi vuokrata muun muassa Airbnb:n kautta.[5]
Prorassa toimii sen historialle ja kehittämiselle omistautunut Dokumentationszentrum Prora, jonka pysyvässä näyttelyssä esitellään Proran historiaa. Keskuksessa on myös vaihtuvia näyttelyitä.[6]