Pispalan uittotunneli
tukinuittoon suunniteltu tunneli Tampereella From Wikipedia, the free encyclopedia
Pispalan uittotunneli sijaitsee Tampereella. Se kulkee Hyhkyn, Ala-Pispalan ja Santalahden kaupunginosien ali. Sitä alettiin rakentaa syksyllä 1966, ja se valmistui vuonna 1968. Tunnelia pitkin oli tarkoitus uittaa puutavaraa nippuina Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tukinuittoon sitä ei kuitenkaan koskaan tarvittu, vaan se säilyi käyttämättömänä yli 40 vuotta, kunnes se otettiin vuonna 2013 käyttöön veneiden kuljetustunnelina sekä kävelijöiden ja pyöräilijöiden kulkuväylänä[1].
Uittoväylän tunneliosuuden pituus on noin 280 metriä.[2] Tunneliaukon halkaisija on 5,2 metriä. Vastavalmistuneessa tunnelissa tehtiin muutamia koeuittoja, mutta se jäi lopulta käyttämättömäksi, koska tukkien kuljetus siirtyi samoihin aikoihin kuorma-autoilla tehtäväksi. Tunneli oli suljettu aina kesäkuuhun 2013 saakka. 2000-luvun alussa tunnelin Pyhäjärven puolella sijainnut tukkienkäsittelylaitteisto purettiin, niin että jäljelle jäivät vain veteen vievät kiskot ja vanha tukkien kuljetusvaunu.
Tunnelin avaamisesta kevyelle liikenteelle tehtiin valtuustoaloitteita. Tunnelia suunniteltiin muutettavaksi veneiden kuljetuskanavaksi, ja sitä varten tunnelin Näsijärven puoleiseen päähän valmistui vuonna 2008 ajoluiska. Veneet on tarkoitus kuljettaa tunnelissa traktorin vetämässä trailerissa. Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta päätti 19. joulukuuta 2012, että kanava rakennetaan.[3] Uittotunnelin uuden toiminnan avajaiset pidettiin 4. kesäkuuta 2013.[4]
Aikoinaan tunnelin rakentaminen vaurioitti sen päällä sijainneiden rakennusten perustuksia,[ ] ja Pispalan vanhan kirkon tuhonneen tulipalon uskotaan myös aiheutuneen tästä syystä.[5]
Punainen ja harmaa tukkitie
Ensimmäinen maanpinnalla kulkenut tukkienkuljetustie, ”punainen tukkitie”, rakennettiin Pispalanharjun yli 1863–1864. Rosenlewin omistama Porin Höyrysaha rakensi tien siirtääkseen puutavaraa Näsijärvestä Pyhäjärveen ja edelleen Kokemäenjoelle. Punainen tukkitie ylitti Pispalan valtatien siltaa pitkin suunnilleen nykyisen Pispalan kirkon kohdalla, ja tukkien siirto tapahtui hevosten avulla. Tukkitie sai nimensä siksi, että se oli maalattu punaiseksi ja tukkitien rakenteisiin oli kiinnitetty myös mainoksia. Kokemäenjoen Lauttausyhdistys rakensi punaisen tukkitien viereen työnjohtajien asunnoksi Uittoyhdistyksen talon 1892. Tämä talo toimi 1960-luvulle saakka tukinuittajien tukikohtana. Joitakin punaisen tukkitien betonisten perustusten jäänteitä on näkyvissä Pispalan valtatien alapuolella Pyhäjärven rantaan viettävällä rinteellä.
Vuonna 1873 valmistui vielä toinenkin, niin sanottu harmaa tukkitie. Tämän tukkitien rakensi Reposaaren saha, ja se alitti Pispalan valtatien nykyisen Ahjolan kohdalla. Harmaalla tukkitiellä tukit nostettiin Näsijärvestä höyrykoneen voimalla harjun päälle, josta ne vierivät omalla painollaan Pyhäjärveen. Harmaan tukkitien rakenteet olivat maalaamattomia, ja siitä se sai nimensä. Pyhäjärven puoleisella rinteellä tukkitie oli korkean puisen telineistön varassa. Harmaan tukkitien entinen ura näkyy vielä nykyisinkin rakentamattomana alueena, joka ulottuu Ahjolasta Pyhäjärven rantaan.
Vanhoille pispalalaisille tukkiteiden käynnistyminen oli jokavuotinen merkki kesän tulosta, ja tukkitiet olivat pikkupoikien suosimia leikkipaikkoja kielloista huolimatta. Molemmat tukkitiet purettiin 1930-luvun alussa, jolloin ne olivat jääneet tarpeettomiksi uittotunnelin valmistuttua.[6]
Ensimmäinen uittotunneli
Ensimmäinen uittotunneli Pispalanharjulle valmistui 1930. Tämä tunneli oli vain kaksi metriä korkea, ja sen kapasiteetti oli 2 000 tukkia tunnissa ja 3,5 miljoonaa tukkia kesän uittokauden aikana. Vanha uittotunneli palveli sotavuosina myös pommisuojana. Tukinuitto vanhassa tunnelissa jatkui 1960-luvulle saakka, ja se oli tarkoitus korvata uudella 1968 valmistuneella tunnelilla. Vanha uittotunneli on edelleen olemassa, mutta sen molemmat päät on tukittu.
Pyhäjärven puoleinen pää sijaitsee Pispalan valtatien vieressä Uittotunnelinkadun päässä. Pyhäjärven puoleiseen päähän pääsee helposti linja-autolla. Pispalan valtatietä kulkevat monet Tampereen seudun joukkoliikenteen linja-autot. Keskustasta tultaessa kannattaa jäädä pois Pispalantorilla (pysäkki 1510). Autoille ei ole merkittyjä pysäköintipaikkoja.
Näsijärven puoleiseen päähän ei pääse enää autolla Paasikiventieltä. Näsijärven puoleisessa päässä oli kesästä 2013 lähtien kesäkahvila, mutta se on siirtynyt n. kilometrin päähän alkuperäisestä paikasta itäänpäin Paasikiventietä.[7]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
