Piha-ampiainen
ampiaislaji From Wikipedia, the free encyclopedia
ampiaislaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Piha-ampiainen[2], vanhemmassa kirjallisuudessa yleinen ampiainen (Vespula vulgaris) on ampiaislaji, joka esiintyy suuressa osassa Euraasiaa ja on viime aikoina levinnyt myös Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Vuonna 2010 havaittiin, että Pohjois-Amerikan piha-ampiaiset ovat itse asiassa oma lajinsa, Vespula alascensis.[3]
| Piha-ampiainen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Pistiäiset Hymenoptera |
| Alalahko: | Hoikkatyviset Apocrita |
| Yläheimo: | Ampiaismaiset pistiäiset Vespoidea |
| Heimo: | Ampiaiset Vespidae |
| Alaheimo: | Yhteiskunta-ampiaiset Vespinae |
| Suku: | Vespula |
| Laji: | vulgaris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Vespula vulgaris |
|
| Katso myös | |
Piha-ampiainen on yhdyskuntahyönteinen, joka tekee pesänsä maan alle, usein jonkin nisäkkään hylättyyn pesäkoloon. Ampiaiskuningatar voi valita pesän paikaksi myös puun tai kallion kolon taikka rakennuksen seinässä olevan reiän.
Piha-ampiainen on 17-20 mm pitkä ja sillä on ampiaisille tyypillinen keltamusta väritys. Se muistuttaa saksanampiaista (Vespula germanica), mutta erottavana tuntomerkkinä pään etuosassa on keltaisella pohjalla musta, ankkuria tai ylösalaisin olevaa T-kirjainta muistuttava kuvio. Tämä tuntomerkki ei kuitenkaan välttämättä päde koiraisiin. Lisäksi keskiruumiin takaosassa on kolme paria keltaisia täpliä. Piha-ampiaisella ei ole mustia pilkkuja myöskään selässä, mutta ylempänä sillä on mustat rengasmaiset kuviot.
Eräät muut hyönteiset, kuten pohjoisamerikkalainen lasisiipisperhoslaji Podosesia syringae, muistuttavat väritykseltään ampiaisia, mikä on esimerkki mimikrystä.
Ampiaispesä on tehty pureskelluista puunsyistä ja siinä on avoimia lokeroita. Ampiaiset tuottavat kemikaalia, joka karkottaa muurahaiset, jotka muuten saattaisivat vallata pesän. Pesän perustaa yksittäinen, edellisenä syksynä pesinyt kuningatar, joka rakentaa sinne aluksi 20-30 kennoa, ennen kuin munii sinne. Tämä tapahtuu keväällä, mutta tarkka ajankohta riippuu alueen ilmastosta. Kun ensimmäiset toukat ovat kehittyneet työläisampiaisiksi, ne huolehtivat siitä lähtien pesän tarpeista. Loppukesästä pesässä voi olla 5 000–10 000 yksilöä.
Sama ampiaispesä ei enää ole käytössä seuraavana vuonna.
Jokaisessa ampiaisyhdyskunnassa on yksi kuningatar ja suuri joukko steriilejä työläisiä. Tavallisimmin yhdyskunta elää vain yhden vuoden, ja kaikki muut paitsi kuningatar kuolevat talvella. Esimerkiksi Australian ja Uuden-Seelannin leudossa ilmastossa osa yhdyskunnista kuitenkin säilyy talven yli, mutta tämä on tavallisempaa lähisukuisella saksanampiaisella. Uudet kuningattaret ja koiraat (kuhnurit) syntyvät loppukesällä, ja pariutumisen jälkeen kuningatar talvehtii jossakin turvalliseksi katsomassaan paikassa, toisinaan sisätiloissa.
Ampiaiset keräävät muita hyönteisiä toukkiensa ravinnoksi. Ne keräävät myös kukista mettä. Joskus ne voivat myös tunkeutua mehiläispesiin, yrittäen varastaa hunajaa. Mehiläiset puolustavat pesäänsä yrittämällä tukehduttaa ampiaiset kuoliaaksi. Ampiaiset eivät itse tuota hunajaa.
Uudessa-Seelannissa piha-ampiaisesta vieraslajina on tullut paha tuholainen, ja se kilpailee paikallisten hyönteislajien kanssa ravinnosta. Ampiainen on siksi luokiteltu yhdeksi sadasta haitallisimmasta vieraslajista[4].
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
