![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ee/Magna_Carta_%2528British_Library_Cotton_MS_Augustus_II.106%2529.jpg/640px-Magna_Carta_%2528British_Library_Cotton_MS_Augustus_II.106%2529.jpg&w=640&q=50)
Perustuslaki
ylinasteinen säädös / From Wikipedia, the free encyclopedia
Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet. Näihin kuuluvat oikeusjärjestyksessä noudatettavat perusoikeudet, ylimpien valtioelinten valintatapa ja valtasuhteet sekä se menettely, jolla alemmanasteisia oikeusnormeja voidaan pätevästi antaa.[1] Perustuslain voidaan sanoa sisältävän kansakunnan elämää koskevat valtiolliset perusratkaisut.[2]
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ee/Magna_Carta_%28British_Library_Cotton_MS_Augustus_II.106%29.jpg/640px-Magna_Carta_%28British_Library_Cotton_MS_Augustus_II.106%29.jpg)
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/59/United_States_Constitution.jpg/320px-United_States_Constitution.jpg)
Perustuslain säätäminen ja muuttaminen on lähes kaikkialla maailmassa mahdollista vain erityisessä, vaikeutetussa lainsäätämisjärjestyksessä, minkä vuoksi perustuslain sanotaan nauttivan korotettua muodollista lainvoimaa.[3] Vaikeutettu säätämisjärjestys perustuu yleensä vaatimukseen määräenemmistöstä kansanedustuslaitoksessa, useammasta kuin yhdestä käsittelystä kansanedustuslaitoksessa ja/tai kansanäänestyksestä.[4] Esimerkiksi Suomessa tarvitaan eduskunnan 2/3:n tai 5/6:n määräenemmistö.[1] Joidenkin maiden perustuslaeissa on lisäksi säännöksiä, jotka kieltävät kokonaan kajoamasta joihinkin perustuslain tärkeimpiä lähtökohtia ilmentäviin säännöksiin.[4]
Perustuslakien esikuvana pidetään Magna Cartaa vuodelta 1215.