Perustuslaillisdemokraattinen puolue
poliittinen puolue Venäjän keisarikunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
poliittinen puolue Venäjän keisarikunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Perustuslaillisdemokraattinen puolue (ven. Конституцио́нно-демократи́ческая па́ртия, Konstitutsionno-demokratitšeskaja partija), lyh. KD, josta venäjäksi lausutuista kirjaimista (ka de) johdettu perustuslaillisdemokraatin rinnakkaisnimitys kadetti, myös Kansan vapauden puolue (ven. Па́ртия Наро́дной Свобо́ды, Partija Narodnoi Svobody) perustettiin Venäjällä 1905 kuuluisan historioitsijan Pavel Miljukovin johdolla hänen vapauduttuaan vankilasta.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Puolueelle tuli nimensä vuoksi oman kansan talonpoikien parissa vielä oudompi maine kuin kadetit, kun lyhenne "konokradi" tarkoittaa hevosvarkaita.[1]
Puolueen jäsenet olivat etupäässä yläluokan jäseniä, jotka kannattivat poliittisia uudistuksia. Ideologia oli sekoitus läntistä liberalismia ja nationalismia. Puolue halusi Venäjän kehittyvän länsieurooppalaisen mallin mukaisesti kohti perustuslaillista monarkiaa ja parlamentarismia.[2] Perustuslaillisdemokraattien joukossa oli paljon älymystöä. Puolueorganisaatio oli löyhä ja keskinäiset ristiriidat suuria.
Vuonna 1903 perustettiin Sveitsin Schaffhausenissa salainen Venäjän Vapautusliitto, jossa oli mukana sekä aatelistoa että sivistyneistöä. Tätä voi pitää Perustuslaillisdemokraattisen puolueen edeltäjänä porvarillisena puolueorganisaationa, jolla oli jäsenistössään tuleva puolueen puheenjohtaja Pavel Miljukov, ja sillä oli myös äänenkannattaja, aikakauskirja Osvoboždenije.[3]
Ollessaan maanpaossa 1903–1904 suomalainen valtiomies, oikeus- ja valtiotieteiden professori Leo Mechelin kirjoitti perustuslaillisdemokraateille luonnoksen liberaaliksi Venäjän perustuslaiksi siltä varalta, että nämä pääsisivät valtaan ja voisivat toteuttaa sen.[4]
Vuonna 1906 kokoontuneessa ensimmäisessä valtakunnanduumassa perustuslaillisdemokraatit oli suurin puolue.[5]
Kadetit tukivat Venäjän liittymistä ensimmäiseen maailmansotaan keskusvaltoja vastaan. Vuonna 1915 mielipide alkoi muuttua, ja Nikolai II:n kyvykkyyttä ylipäällikkönä arvosteltiin. Duumassa kadetit puolustivat Suomen perustuslaillisia oikeuksia sortovaltaa vastaan.
Maaliskuussa 1917 tapahtuneen helmikuun vallankumouksen jälkeen perustuslaillisdemokraatit saivat viisi ministerin paikkaa Venäjän väliaikaisessa hallitukseen. Pääministerinä toimi ruhtinas Georgi Lvov ja ulkoministerinä puolueen puheenjohtaja Pavel Miljukov. Hallitus ei kuitenkaan ollut valmis tekemään rauhaa eikä hyväksynyt Suomen vaatimuksia autonomian vahvistamiseksi vaan hajotti Suomen eduskunnan. Miljukov erotettiin toukokuussa, Lvov erosi heinäkuussa ja Aleksandr Kerenskistä tuli pääministeri.
Lokakuun vallankumouksen jälkeen kadettipuolue lakkautettiin bolševikkihallituksen määräyksellä 11. joulukuuta 1917. Bolševikkien keskuskomiteassa ainoa päätöstä vastustanut oli Josif Stalin. Syytä hänen kantaansa ei tiedetä.[6]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
