Perustuslaillinen monarkia on valtiomuoto, jossa monarkki toimii valtionpäämiehenä perustuslain rajoittamana. Demokraattisessa järjestelmässä (parlamentaarinen monarkia) monarkin rooli on epäpoliittinen ja seremoniallinen, ja hän symboloi kansallista yhtenäisyyttä, jatkuvuutta ja perinnettä.[1]
Monarkki nimittää hallituksen johtajan eli pääministerin, mutta ei saa itse valita tätä tai muitakaan ministereitä. Monarkki tekee nimityksiä pääministerin ja muiden hallituksen ministerien ehdotuksesta, eikä hän itse ole poliittisessa vastuussa. Pääministeri taas ei ole poliittisessa vastuussa monarkille vaan parlamentille.[1]
Hallituksen ministerit laativat lakiehdotukset ja vastaavat hallitsemisesta, ja monarkin kuuluu vain allekirjoittaa lait, vaikka perustuslaki määritteleekin nämä lait poliittisesti neutraalin monarkin laeiksi.[1]
Monarkilla on pääministerin nimitysoikeuden lisäksi myös oikeus hajottaa parlamentti. Hänellä on lisäksi joitain valtaoikeuksia perustuslaillisessa hätätilanteessa. Monarkki voi myös nimittää tuomareita, ohjata puolustusvoimia, julistaa sodan, tehdä sopimuksia ja ohjata virkamiehistöä. Lisäksi hänellä on etuoikeuksia, joista tärkeimpiä ovat oikeus tulla konsultoiduksi, oikeus kehottaa, ja oikeus varoittaa.[1]
Perustuslaillinen monarkia kehittyi Euroopassa antiikin ja keskiajan monarkioiden pohjalta. Ennen demokratisoitumista Euroopassa oli kahdentyyppisiä monarkioita: aristokraattinen eli feodaalinen monarkia sekä absoluuttinen monarkia. Jälkimmäisessä monarkin valta oli suurempi, mutta siinäkin hänen valtaansa rajoitettiin joillain tavoin. Perustuslaillisen monarkian vallanjako kehittyi rinnakkain modernin valtion kehityksen kanssa 1600-luvun Ranskassa. Britanniassa perustuslaillinen monarkia kehittyi Henrik VIII:n ja Elisabet I:n aikana. Vuoden 1688 mainion vallankumouksen jälkeen monarkista tuli Britanniassa perustuslain periaatteiden rajoittama, eli parlamentin alahuone jakaa lainsäädäntövallan monarkin ja ylähuoneen kanssa. 1900-luvulla monarkkien perustuslaillista valtaa on edelleen vähennetty vaiheittain tärkeimmillä alueilla.[1]
Euroopan demokraattiset perustuslailliset monarkiat 2000-luvulla ovat Yhdistynyt kuningaskunta, Espanja, Ruotsi, Tanska, Norja, Alankomaat, Belgia, Luxemburg ja Liechtenstein. Euroopan ulkopuolella perustuslaillinen monarkia on esimerkiksi Japanissa. Kansainyhteisön jäsenmaista viidentoista nimellinen valtionpäämies on sama henkilö, joka toimii Yhdistyneen kuningaskunnan monarkkina. Eri maiden välillä on joitain historiaan perustuvia eroja siinä, kuinka paljon vaikutusvaltaa monarkilla on.[1]
Seremonialliset perustuslailliset monarkiat
Kansainyhteisön Commonwealth realm- Seremonialliset perustuslailliset monarkiat (Yhdistyneiden kuningaskuntien monarkin hallinnassa)
Toimeenpanevat perustuslailliset monarkiat
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
