Pellavatehtaankatu

Pellavatehtaankatu on noin 600 metriä pitkä katu Tampereen keskustassa. Sen alkupää sijaitsee Aleksanterinkadun risteyksessä Jussinkylän kaupunginosassa, lähellä Keskuspaloasemaa. Siitä katu kaartuu kohti etelää ja jatkuu Kyttälään, missä se päättyy Verkatehtaankadun risteykseen. Pellavatehtaankadun muita poikkikatuja ovat Satakunnankatu, Rongankatu, Kyttälänkatu ja Hämeenkatu.^[1][2][3]

Pellavatehtaankadun eteläosaa Kyttälän kaupunginosassa.

Kaavoitushistoria ja nimi

Tampere levittäytyi Tammerkosken itäpuolelle 1870-luvulla, jolloin kaupunki osti Messukylän pitäjältä Jussinkylän ja Kyttälän alueet. Tampereen kaupunginarkkitehti F. L. Calonius laati uusille kaupunginosille asemakaavan, joka tuli voimaan vuonna 1886. Tässä Caloniuksen ruutukaavassa yksi pystysuorista kaduista sai nimen Pellavatehtaankatu. Nimi viittaa Adolf Törngrenin 1850-luvulla perustamaan pellavatehtaaseen. Kosken itärannalla toiminut tehdas ja sen vieressä sijainnut masuuni muodostivat myöhemmän Tampellan ytimen.^[4][5][6][7]

Nykyinen katulinja noudattaa pääosin Caloniuksen kaavaa. Kadun kaareva pohjoisosa perustuu uudempaan, vuonna 1907 vahvistettuun Jussinkylän asemakaavaan. Sen teki arkkitehti Lars Sonck.^[8][9]

Rakennuskanta

Kadun varrelle on rakennettu useita merkittäviä, tunnettujen suunnittelijoiden piirtämiä rakennuksia.

Kadun länsipuoli

Vanha postitalo Pellavatehtaan- ja Hämeenkadun risteyksessä.

Katuosoite	Rakennuksen nimi	Valmistui	Suunnittelija(t)	Huomautukset	Lähteet
Pellavatehtaankatu 2	Keskuspaloasema	1908	Wivi Lönn	Rakennusta korotettu.	[10][11][12]
Pellavatehtaankatu 4	Vanha kauppaoppilaitos	1912	Wivi Lönn	Rakennusta korotettu.	[13][14]
Pellavatehtaankatu 6	Durchmanin talo	1892	Lambert Petterson	Purettu 1977.	[10][15]
Pellavatehtaankatu 8	Ruuskasen talo	1892–1901	Lambert Petterson	Rakennettu vaiheittain. Rakennusta korotettu.	[16][17]
	Ruuskasen pukutehdas	1942	Märta Blomstedt Matti Lampén	Edellisen lisäsiipi.	[17][18]
Pellavatehtaankatu 10	Vanha postitalo	1927	Selim Savonius	–	[19][20][21]
Pellavatehtaankatu 12	Koskilinna	1924	Heikki Tiitola	–	[19][20][22]
Pellavatehtaankatu 14	Haarlan palatsi	1925	Jussi Paatela Toivo Paatela	–	[21]

Kadun itäpuoli

Pellavatehtaan- ja Satakunnankadun kulmauksessa sijainnut Luterilainen rukoushuone.

Katuosoite	Rakennuksen nimi	Valmistui	Suunnittelija(t)	Huomautukset	Lähteet
Pellavatehtaankatu 9	Keskuskeittiön talo	1923	Bertel Strömmer Vilho Kolho	–	[23][24][25]
Pellavatehtaankatu 11	Luterilainen rukoushuone	1894	F. L. Calonius L. I. Lindqvist	Purettu 1968.	[10][26][27]
Pellavatehtaankatu 13	Ojakatu 1:n talo	1928	Arvo Eränen	Tuhoutui tulipalossa 1980. Rakennettu uudelleen 1981.	[14][28][29][30]
Pellavatehtaankatu 17	Ev.lut. seurakuntien diakoniakeskus	1891	Lambert Petterson	–	[14][31]
Pellavatehtaankatu 21	Tampereen Säästöpankin talo	1952	Harry W. Schreck	–	[32][33]
Pellavatehtaankatu 23	Holltin talo	1904	August Krook	Tuhoutui 1918.	[34]
	Centrumin talo	1961	Jouko Ylihannu Sakari Siitonen	Entinen Voiman tavaratalo ja Kaupunginhotelli.	[19][35][36]

Lähteet

1. Keskustan pyörätiet ja -parkit (PDF) Tampere: Tampereen kaupunki, 2018. Viitattu 28.11.2019.
2. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (PDF) s. 60. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 28.11.2019.
3. Tampereen ajantasa-asemakaava avoindata.fi. 1.11.2019. Tampere: Tampereen kaupunki. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 28.11.2019.
4. Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 19, 83. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9
5. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 134, 140. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
6. Helen, Olli & Seppänen, Jouko: Tampere kartalla, s. 88. Tampere: Tampere-Seura, 2015. ISBN 978-952-5558-23-4
7. Jaakola, Juha: Missä asut? Jussinkylän, Kyttälän ja Ratinan kadunnimet. Tammerkoski, 2019, nro 6, s. 10–11.
8. Helen & Seppänen 2015, s. 88, 106–107.
9. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 140–141.
10. Tampereen osoitekalenteri 1926. Seitsemäs painos. II osasto (Talonomistajat), s. 19–20. Tampere: Tampereen Kirjapaino-Osakeyhtiö, 1926. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 1.12.2019.
11. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 142–143.
12. Tuunanen, Anna-Maija: Wivi Lönnin raitti (PDF) Tampere: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Viitattu 29.11.2019.
13. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 160.
14. Ronni, Ruut: Aleksanterinkatu 20: Selvitys rakennuksen roolista kaupunkikuvassa ja rakennetussa kulttuuriympäristössä (PDF) s. 8. Tampere: Arkkitehtitoimisto Neva, 2015. Viitattu 28.11.2019.
15. Liuttunen, Antti: Kadonneet kaunottaret: Tampereen rakennushistoriaa, s. 190–193. Tampere: Tampereen museot, 2018. ISBN 978-951-609-935-7
16. Rakennetun ympäristön kohde: Kiinteistö Oy Ruuskanen / Ruuskasen talo Siiri. Tampere: Tampereen museot. Viitattu 1.12.2019.
17. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 152.
18. Mukala, Jorma: Metso, Voima, Tuulensuu: Tampereen arkkitehtuuria, s. 105. Tampere: Tampere-Seura, 1999. ISBN 951-9080-78-3
19. Vesanta, Tiina: Asemakaava-alueen osoitteenvahvistus n:o 3870 (PDF) 1.3.2013. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 1.12.2019.
20. Tampereen keskustan korttelisuunnitelmat: Korttelisuunnitelma, Kyttälä 179 ja 182 (PDF) s. 9, 25. Tampere: Tampereen kaupunki & Arkkitehdit MY, 2016. Viitattu 1.12.2019.
21. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 166.
22. Tämänvuotinen rakennuskausi Tampereella varsin vilkas. Aamulehti. 5.10.1924, s. 5. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 1.12.2019.
23. Rakennus Asunto-Osakeyhtiö Keskuskeittiö Siiri. Tampere: Tampereen museot. Viitattu 28.11.2019.
24. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 141.
25. Uusia rakennusten julkisivuja Tampereella. Aamulehti. 10.6.1923, s. 4. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 1.12.2019.
26. Helen & Seppänen 2015, s. 109.
27. Tampereen luterilainen rukoushuoneyhdistys ja sen uusi rukoushuone. Aamulehti. 24.6.1894, s. 2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 1.12.2019.
28. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 155.
29. Rakennustoiminta on tänä vuonna Tampereella ollut vilkasta. Aamulehti. 4.12.1927, s. 12–13. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 1.12.2019.
30. Mäki, Markus: Elokuvateatteri leimahti liekkeihin vuonna 1927 ja höyrylaiva haaksirikkoutui Näsijärvellä 1929 – Muistatko vielä Tampereen suurimmat onnettomuudet? Aamulehti. 4.7.2018. Viitattu 1.12.2019.^{[vanhentunut linkki]}
31. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 154.
32. Rakennetun ympäristön kohde: Kiinteistö Oy Tampereen Hämeenkatu 12 / Tampereen Säästöpankin Talo Siiri. Tampere: Tampereen museot. Viitattu 1.12.2019.
33. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 153.
34. Liuttunen 2018, s. 371.
35. Palm, Eeva: Centrumin taloon asuntoja opiskelijoille Tampereella Helsingin Sanomat. 18.1.1999. Viitattu 29.11.2019.
36. Tampere sai uuden tavaratalon. Tammerkoski, 1961, nro 10, s. 322–323.