Pekka Hako

Vesa Pekka Hako (s. 12. helmikuuta 1957 Helsinki^[1]) on suomalaisessa musiikkielämässä toimiva filosofian lisensiaatti (musiikkitiede) ja kasvatustieteen maisteri.^[2] Nykyisin Hako työskentelee erityisesti tietokirjailijana sekä elokuvien käsikirjoittajana, tuottajana ja ohjaajana. Hän on julkaissut kolmisenkymmentä tietokirjaa, muun muassa useita säveltäjien, laulajien ja kapellimestarien elämäkertoja ja henkilökuvia sekä laitoshistoriikkeja.

Ura

Vuosina 1989–2000 Hako työskenteli Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksessa tehtävänään musiikkiviennin edistäminen. Hänen johtajakaudellaan suomalainen musiikkiteollisuus integroitui vahvasti kansainväliseen musiikkiteollisuuteen. Kotimaassa Hako toteutti suurhankkeen: hän taltioi ammattikuvaajan kanssa yli 300 tuntia videomateriaalia suomalaista säveltäjistä. Alun perin arkistokäyttöön tarkoitetusta materiaalista Hako käsikirjoitti ja ohjasi 23 televisiodokumenttia (Yleisradio ja MTV3).^[3] Yli kolmessakymmenessä dokumentaarisessa televisio-ohjelmassaan ja elokuvassaan Hako on keskittynyt taide- ja musiikkiaiheisiin. Esimerkiksi elokuva Jäätyneet kyyneleet kertoo baritoni Jorma Hynnisen vaeltajahahmon ja Schubertin Winterreise-laulusarjan kautta sivullisuudesta.{{}}

Hako on julkaissut kolmisenkymmentä kirjaa, satoja musiikkiaiheisia kirjoituksia, konserttiarvosteluja ja äänilevyesittelyjä, toimittanut 150 radio-ohjelmaa sekä käsikirjoittanut ja tuottanut ulkomaille useita Suomen musiikkielämää, kulttuuria ja yhteiskuntaa esitteleviä näyttelyitä sekä ollut vaikuttamassa parinkymmenen uuden suomalaisen sävellyksen tilaamiseen.^[2] Hako koordinoi vuosina 2001–2016 yli kolmekymmentä oopperataltiointia, joihin hän myös hankki rahoituksen.^lähde?

1970-luvulla Hako oli musiikkitieteen ainejärjestö Synkoopin aktiivi. Hän oli vuonna 1978 perustetun Synkooppi-lehden ensimmäinen päätoimittaja. Hako toimi 1980-luvulla musiikin opettajana, orkesterin intendenttinä, kustannustoimittajana, yksityisen musiikkikoulun johtajana, musiikkiarvostelijana, vapaana musiikkitoimittajana ja myöhemmin muun muassa Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen (nykyinen Music Finland) produsenttina (1989–1991) ja johtajana (1991–2000) sekä Suomen Washingtonin suurlähetystössä kulttuurineuvoksena vastuualueinaan kulttuuri ja koulutus (2007–2010).^[2][4]

Hakolla on ollut kulttuurielämän luottamustehtäviä. Hän on toiminut muun muassa Suomen arvostelijain liiton Kritiikin kannukset -palkintolautakunnan puheenjohtajana 1983 ja 1984 sekä liiton varapuheenjohtajana 1988–1989, Luovan Säveltaiteen Edistämissäätiön asiamiehenä 1991–2000, taiteellisen toimikunnan jäsenenä 1989–2003 ja puheenjohtajana 2003–2007, Sibelius-rahaston asiamiehenä 1991–1997, Savonlinnan oopperajuhlien valtuustossa 1994–1997 ja taiteellisessa toimikunnassa 1991–2002, Armas Launis -seuran varapuheenjohtajana 2003 lähtien, Mäntän Musiikkijuhlien Tuki ry:n hallituksen puheenjohtajana 2019 lähtien, Armas Järnefeltin seuran puheenjohtajana 2021 lähtien sekä ollut puheenjohtajana tai jäsenenä monissa musiikki- ja koulutusalan johtokunnissa ja hallituksissa.^[2] Hako oli Kalevalaseura-säätiön hallituksessa 2015–2024 (varapuheenjohtajana 2016–2024).

Palkinnot ja tunnustukset

Hakolle on myönnetty seuraavat palkinnot ja tunnustukset:^lähde?

• Vantaan kaupungin lastenlaulusävellyskilpailun 1. palkinto 1984 (yhdessä Kristiina Hakon kanssa)
• Kirjastopalvelu oy:n tunnustuspalkinto 1989
• Grand Prix Multimédia Charles Cros 2000 (CD-ROM Prisma, työryhmä)
• Hyvä ajatus -tunnustuspalkinto 2002
• Madetoja-palkinto 2007 ”poikkeuksellisen ansiokkaasta ja pitkästä työstä uuden suomalaisen musiikin hyväksi”.^[5]
• Savonlinnan oopperajuhlien librettokilpailu 2017, 2. palkinto.

Tuotanto

Kirjat

• Sävelten maailma -teossarjan osa 4: Oopperan löytöretket. Helsinki: WSOY, 1993. ISBN 951-0-15767-6.
• Jorma Hynninen omalla maalla. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-15963-1.
• Unien lahja: Einojuhani Rautavaaran maailma. Helsinki: Ajatus, 2000. ISBN 951-566-046-7.
• Voiko varjo olla kirkas: Joonas Kokkosen elämä. Helsinki: Ajatus, 2001. ISBN 951-566-059-9.
• Suomalainen oopperamusiikki. Helsinki: Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus, BTJ Kirjastopalvelu, 2002. ISBN 951-692-523-5.
• Finnish Opera. Saarijärvi: Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus, 2002. ISBN 952-5076-20-2.
• Finlandia [yhdessä Rax Rinnekankaan ja Maria Kalaniemen kanssa] Hämeenlinna: Lurra Editions, 2003. ISBN 951-98346-4-8.
• Unohtumaton Martti Talvela: Elämäkerta. Helsinki: Ajatus, 2004. ISBN 951-20-6307-7.
• Pinnalla Matti Salminen. Helsinki: Ajatus, 2005. ISBN 951-20-6802-8.
• Kirjeaarteita koulusta: Kulttuurihistoriaa nuorelle suomalaiselle. Tampere: SKS, 2006. ISBN 951-746-810-5.
• Esa Ruuttunen: Oopperapappi. Helsinki: Kirjapaja, 2007. ISBN 978-951-607-468-2.
• Jorma Hynninen: Sielun maisemia. Helsinki: Kirjapaja, 2012. ISBN 978-952-247-234-2.
• Vetovoima laatuun: Turun konservatorio 1962–2012. Turku: Turun konservatorio, 2012. ISBN 978-952-93-1234-4.
• Elämän mosaiikki. Jean Sibelius säveltäjänä ja ihmisenä [yhdessä Kimmo Korhosen kanssa]. Helsinki: Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-254-6.
• Linnunradalla. Kapellimestari Hannu Linnun matkassa. EU: Bazar, 2021. ISBN 978-952-279-656-1.
• Kristallista savuksi. Kaija Saariahon maailma. Helsinki: Otava, 2022. ISBN 978-951-1-38708-4.
• Sata klassista vuotta. Helsingin Konservatorio 1922–2022. Helsinki: Helsingin Konservatorion Säätiö sr., 2023. ISBN 978-951-97252-3-9.
• Koulun taulut. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun taidetta. Riika: SKS Kirjat, 2024. ISBN 978-951-858-468-4.

Toimitteet

• Ammatti: säveltäjä [yhdessä Risto Niemisen kanssa] Helsinki: Synkooppi ry, 1981. ISSN 0357-7627.
• Pianonomistajan käsikirja. Helsinki: Hellasedition, 1982. ISBN 951-95726-8-6.
• Dingolle rakkaudella [yhdessä Erkki Pekkilän kanssa pseudonyymeillä Mika Virta ja Suvi Niemi]. Helsinki: Mesomusiikki, 1985. ISBN 951-99646-2-2.
• Kuninkaasta kuninkaaseen eli suomalaisen oopperan tarina [yhdessä Tiina-Maija Lehtosen kanssa]. Porvoo: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14284-0.
• Minä, säveltäjä 1. Nykysäveltäjät kirjoittavat työstään. Helsinki: Summa, 2002. ISBN 952-5418-08-1.
• Säveltäjän maailmat: Näkökulmia aikamme suomalaiseen taidemusiikkiin. Tampere: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-946-6.
• Ammatti: säveltäjä 2006 [yhdessä Risto Niemisen kanssa]. Helsinki: Like, 2006. ISBN 952-471-712-3.
• Rautavaara & Franck: Kirjoituksia ja keskusteluja. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-31058-1.
• Laboratoriotyön muistoja. Helsinki: SKS, 2008. ISBN 978-951-746-966-1.
• Aistit, uni, rakkaus: Kaksitoista katsetta Kaija Saariahoon. Helsinki: Lurra Editions, 2012. ISBN 978-953-5850-30-7.
• Eurooppa, Suomi, Kalevala. Mikä mahdollisti Kalevalan? Kalevalaseuran vuosikirja 98 [yhdessä Ulla Pielan ja Pekka Hakamiehen kanssa]. Tallinna: SKS, 2019. ISBN 978-951-858-102-7.

Oopperalibretot

• Akseli (2013, monologiooppera, säveltäjä Kimmo Hakola). Helsinki: Pekka Hako Productions Oy, 2013. ISBN 978-952-93-1912-1.

Elokuvat (käsikirjoittajana ja ohjaajana)

• Elokuvarunoelma orkesterille. Elokuva 125-vuotiaasta Helsingin kaupunginorkesterista (2007).
• Viihdejousikon tarina. Arthur Fuhrmann ja Filharmooninen Viihdejousikko (2012).
• Jäätyneet kyyneleet – musiikkielokuva sivullisuudesta (2013).
• Sebastian Fagerlund – riktningar och möten (suuntia ja kohtaamisia) (2017).

Elokuvat (tuottajana)

• Sielun linna (2004), ohjaaja Rax Rinnekangas
• Zahara & Urga (2005), ohjaaja Rax Rinnekangas
• Villa Mairea (2005), ohjaaja Rax Rinnekangas
• Koulun suru (2006), ohjaaja Rax Rinnekangas
• Melnikovin talo (2007), ohjaaja Rax Rinnekangas
• Suomettaren poika (2007), ohjaaja Rax Rinnekangas
• Värin sielu – Rafael Wardin taide (2008), ohjaaja Rax Rinnekangas

Televisiodokumentit (käsikirjoitus ja ohjaus)

• Säveltäjä Mikko Heiniö (1992).
• Säveltäjä Kimmo Hakola (1992).
• Valaiseva varjo. Suomalaiset säveltäjät kertovat suhteestaan Sibeliukseen (1993).
• ”Minun pitää saada selville mihin musiikki haluaa mennä.” Säveltäjä Einojuhani Rautavaara kertoo työstään (1994).
• ”En halua katsoa maailmaa ylhäältä vaan ruohonjuuritasolta.” Säveltäjä Kalevi Aho kertoo maailmankuvastaan ja musiikistaan (1994).
• ”Kelkka ei kääntynyt vaan mäki sen alla kääntyi.” Säveltäjä Erkki Salmenhaara lämmittää savusaunan (1994).
• ”Tärkeintä on teoksen idea.” Säveltäjä Paavo Heininen puhuu (1994).
• ”Musiikki on ajatusta.” Tekopalmun alla säveltäjä Eero Hämeenniemi (1994).
• ”Musiikki heijastaa syvemmän persoonallisuuden tilaa.” Säveltäjä Usko Meriläisen kehityskaari (1994).
• ”Säveltäjässä täytyy olla kylähullua.” Jarmo Sermilä tyylien sekamelskassa (1994).
• ”Elän onnellista elämää.” Säveltäjä Olli Kortekangas valmistaa japanilaista ruokaa ja kiipeää kalliolle (1994).
• ”Säveltäjä etsii mahdollisuuksia muunlaisiin maailmoihin.” Säveltäjä Jouni Kaipainen (1994).
• ”Minä matkustan ajassa.” Säveltäjä Herman Rechberger on renessanssi-ihminen (1994).
• ”Musiikin täytyy olla riipaisevaa.” Gotlannin merimaisema on jättänyt jälkensä säveltäjä Einar Englundin musiikkiin (1997).
• ”Ihminen syntyy säveltäjäksi.” Säveltäjä Timo-Juhani Kyllösen sielunmaisema (1997).
• ”Musiikki voi hallita aikaa.” Säveltäjä Kaija Saariaho ja jännitteiset rajatilat (1997).
• ”Menneisyys ja nykyisyys muodostavat eheän kokonaisuuden.” Säveltäjä Harri Viitanen elää lintujen ja tähtien maailmassa (1997).
• ”Säveltäessäni puhun asioista, joista en kykene muuten puhumaan.” Säveltäjä Erkki Jokinen ei päästä itseään helpolla (1997).
• ”Säveltäjän kehitys on matkaa itsensä tuntemiseen.” Säveltäjä Esa-Pekka Salonen puhuu (1997).
• ”Makuni on arvaamaton.” Säveltäjä Juhani Nuorvala ei huomaa raja-aitoja (1997).
• ”Haen voimakkaita elämyksiä.” Säveltäjä Veli-Matti Puumala etsii musiikin pinnasta särmää (1997).
• ”Tärkeintä on työstämistaito.” Säveltäjä Magnus Lindberg puhuu ja toimii (1997).
• ”Pidän eleganteista ratkaisuista.” Harri Wessman säveltää myös nuorille (1997).

Radiotyö

Useita esitelmäsarjoja Yleisradiolle, mm. Islannin musiikki (2 osaa, 1984), Aikamme suomalaista musiikkia (3 osaa, 1984–1985), Suomalaisen oopperasävellyksen vaiheet (5 osaa, 1987), Kesän Merikanto (12 osaa, 1989), Suomalainen musiikki vuosisadan vaihteessa (Kouluradio, 3 osaa, 1989), 30 pisteohjelmaa ja 67 musiikkiraporttia ajankohtaisohjelmiin sekä 26-osainen nuorille tarkoitettu ohjelmasarja Diskantti (1981–1983, yhdessä Anu Jaantilan kanssa).{{Lähde}

Multimedia

• CD-ROM Prisma. L’univers musical de Kaija Saariaho / The Musical World of Kaija Saariaho. — Hako oli suomalais-ranskalais-englantilaisen työryhmän johtaja (2000).

Näyttelyt (käsikirjoittaja ja kuraattori)

• Finnland – kleine Großmacht der Musik (2006, käsikirjoitus). Kiertävä näyttely Saksan ja Suomen musiikkisuhteista. Esillä Saksassa ja Itävallassa 13 kaupungissa, 2006.
• Hues of Europe (2008, Rax Rinnekangas) (apulaiskuraattori), Washington D.C.
• My Paradise: Finnish Architects Summer Houses (2008, Jari ja Sirkkaliisa Jetsonen) (apulaiskuraattori), Washington D.C.
• MyHelsinki (2009, näyttely ja 53 tapahtumaa toukokuussa 2009) (apulaiskuraattori), Washington D.C.
• I Kid You Not – Kids and Teens in Finland (2009, käsikirjoittaja ja kuraattori), Washington D.C.
• Mythology: Kalevala to The Lord of the Rings (2010, käsikirjoittaja ja kuraattori), Washington D.C.
• Sibeliuksen maailma (2015, käsikirjoittaja, kuraattori ja tuottaja), Helsinki (Virka Galleria ja Musiikkitalo). Lisäksi kiertonäyttelynä kymmenissä kaupungeissa eri kieliversioina 2015-2017 Suomessa, Saksassa, Italiassa, Benelux-maissa, Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Kanadassa.

Lähteet

1. Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 142. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
2. Kuka kukin on 2011.
3. Salmenhaara, E.: Säveltäjänä Suomessa. 1995.
4. Lehdistövirkamiehet nimitettiin Washingtoniin ja Tokioon. Formin.finland.fi. 14.4.2007. Ulkoasiainministeriö. Viitattu 14.3.2014.
5. Kuka kukin on 2011. — Madetoja-palkinto Pekka Hakolle. Turun Sanomat 11.2.2007. Viitattu 11.3.2014.

Aiheesta muualla

• Pekka Hako 375 humanistia -sivustolla. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. 29.6.2015.