![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0c/Puck_magazine%252C_1901_November_20.jpg/640px-Puck_magazine%252C_1901_November_20.jpg&w=640&q=50)
Pehmeä valta
vaikuttamista pehmein keinoin / From Wikipedia, the free encyclopedia
Pehmeä valta[1] tai pehmeä vaikuttaminen[2] (engl. soft power) tarkoittaa vaikuttamista muokkaamalla mielipiteitä kulttuurituotteiden avulla tai hyödyntämällä poliittisia arvoja ja ulkopolitiikkaa.[2] Pehmeä valta perustuu kulttuurin, arvojen ja ulkopolitiikan legitimiteettiin ja moraaliseen auktoriteettiin. Siihen kuuluu houkutteleminen, ”kiehtominen”, vetovoima ja sitouttaminen, vaan ei pakko, voima tai raha. Valtio tavoittelee itselleen hyvää imagoa käyttämällä mediaa, koulutusta ja julkista diplomatiaa.[3] Tämän vaikutuksen kohteena olevassa maassa voi pehmeää valtaa käyttävä valtio ihaillun imagonsa avulla saavuttaa tavoitteensa.[4]
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0c/Puck_magazine%2C_1901_November_20.jpg/640px-Puck_magazine%2C_1901_November_20.jpg)
Käsitettä käytetään politiikan tutkimuksessa, sosiologiassa ja mediatutkimuksessa.[3] Sen kehitti Harvardin yliopiston professori Joseph Nye vuonna 1990, ja perusteellisemmin hän käsitteli aihetta 14 vuotta myöhemmin. Nyen oman määritelmän mukaan pehmeä valta on sitä, kun jokin maa saa muut maat haluamaan mitä se itse haluaa.[2] Hän loi pehmeän vallan käsitteen selittääkseen vallan henkisen ulottuvuuden. Nyen mukaan pehmeän vallan muodostavat maan historia, maantiede, kulttuurinen monimuotoisuus, taloudellinen voima, yhteiskuntajärjestelmä, demokraattinen kehitys, kansalaisyhteiskuntajärjestöjen yleisyys ja vaikutus, tieteen ja teknologian infrastruktuuri, sekä arvot kuten taide ja urheilu.[4]
Pehmeän vallan vastakohta on kova valta, joka tarkoittaa lähinnä sotilaallisia keinoja, talouspakotteita, kauppasotaa tai talousapua.[2] Pehmeän vallan etuna kovaan valtaan pidetään sitä, että suostumuksen kautta saavutettu menestys on pysyvämpää kuin voimakeinojen avulla saavutettu. Kovan vallan käyttö voi myös vahingoittaa maan taloudellisia pyrkimyksiä.[4]
Pehmeää valtaa mittaamaan on luotu useita indeksejä.[4] Kärkisijoilla pehmeä valta -indekseissä ovat länsimaat kuten Ranska, Britannia, Yhdysvallat, Saksa, Kanada sekä Japani.[2]
Joidenkin tutkijoiden mukaan Venäjä käyttää pehmeää valtaa pehmittämään kansainvälistä mielipidettä, naapurimaita ja venäläisiä vähemmistöjä ulkomailla.[3]