Pariser Platz
aukio Berliinissä From Wikipedia, the free encyclopedia
aukio Berliinissä From Wikipedia, the free encyclopedia
Pariser Platz on yksi Saksan pääkaupungin Berliinin aukioista. Se sijaitsee kaupungin keskustassa, Brandenburgin portin edustalla, Unter den Lindenin läntisessä päässä. Aukio on nimetty Ranskan pääkaupungin Pariisin mukaan, Napoleonien sotien aikaisen liittoutuneiden vuoden 1814 Pariisin-miehityksen kunniaksi.[1] Ennen vuotta 1814 aukio tunnettiin nimillä Quarree tai Viereck, joka tarkoittaa yksinkertaisesti ”nelikulmiota”.
Toisessa maailmansodassa Pariser Platzia ympäröivät rakennukset tuhottiin maan tasalle. Brandenburgin portti oli ainoa rakennelma, joka selviytyi ilman vakavia vaurioita. Aukio kuului sodan jälkeen Itä-Berliiniin, mutta Berliinin muurin rakentamisen myötä siitä tuli rajavyöhykettä, jonne yleisöllä ei ollut pääsyä. Saksan jälleenyhdistyttyä aukio päätettiin palauttaa takaisin entiseen loistoonsa.
Aukion ympärillä kohoaa nykyään 1990- ja 2000-luvuilla rakennettuja tunnettujen arkkitehtitoimistojen suunnittelemia rakennuksia, joiden joukossa ovat muun muassa Berliinin taideakatemian, Commerzbank-, DZ Bank- ja Dresdner Bank -pankkien sekä Ranskan ja Yhdysvaltain suurlähetystöjen rakennukset. Taideakatemia ja lähetystöt olivat toimineet aukion laidalla ja ennen sotaa, ja palasivat näin alkuperäisille paikoilleen. Yhdysvaltain lähetystö valmistui aukion rakennuksista viimeisenä vuonna 2008. Aukion laidalla sijaitsee myös kuuluisa hotelli Adlon, joka sekin on jälleenrakennettu. Berliinin senaatti määräsi pitämään uudisrakennusten rakennuskorkeuden matalana ja julkisivut hillittyinä, mutta Günter Behnischin suunnittelema taideakatemian lasiseinäinen rakennus sai luvan poiketa määräyksistä.[1]
Pariser Platz on suljettu autoliikenteeltä ja varattu pelkästään kevyelle liikenteelle.[1] Berliinin metron rakenteilla oleva linja U55 tulee ensimmäisessä rakennusosuudessaan päättymään Pariser Platzin kohdalle.
Pariser Platzia ympäröivissä taloissa ovat asuneet muun muassa oikeustieteilijä Friedrich Karl von Savigny, sotamarsalkka Friedrich von Wrangel, säveltäjä Giacomo Meyerbeer, kirjailija Achim von Arnim ja taidemaalari Max Liebermann.[1]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.