![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bb/Andrea_Palladio-Villa_Badoer-Front.jpg/640px-Andrea_Palladio-Villa_Badoer-Front.jpg&w=640&q=50)
Palladiolainen arkkitehtuuri
arkkitehtuurin tyylisuunta / From Wikipedia, the free encyclopedia
Palladiolainen arkkitehtuuri, myös palladionismi tai palladiolaisuus, on klassistinen arkkitehtuurin suuntaus, joka perustui lähinnä 1500-luvulla eläneen italialaisen arkkitehti Andrea Palladion oppeihin. Palladionismi ilmenee etenkin julkisivujen pylväs- ja päätykolmioaiheissa, ja sen merkitys oli huomattava 1600–1700-luvuilla.[1]
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bb/Andrea_Palladio-Villa_Badoer-Front.jpg/640px-Andrea_Palladio-Villa_Badoer-Front.jpg)
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f7/Palladio_Villa_Godi.jpg/640px-Palladio_Villa_Godi.jpg)
Palladio jäljitteli töissään antiikin Rooman rakennustyyliä, josta hän sai tietoa lukemalla roomalaisen arkkitehti Vitruviuksen kirjoituksia ja tutkimalla antiikin ajoilta säilyneitä rakennuksia. 1600-luvulla hänen töidensä pohjalta muodostui palladiolainen tyyli, joka levisi ympäri Eurooppaa. Suurimman suosion se saavutti 1700-luvun Britanniassa, mistä se levisi 1800-luvun alussa Pohjois-Amerikkaan. Pohjois-Amerikan kuuluisin palladiolaisesta arkkitehtuurista vaikutteita saanut rakennus on Valkoinen talo. Eri variaationeen palladionismi hallitsi eurooppalaista arkkitehtuuria 1800-luvulle asti.[2]