Otto Loewi
From Wikipedia, the free encyclopedia
Otto Loewi (3. kesäkuuta 1873 Frankfurt-am-Main – 25. joulukuuta 1961 New York) oli saksalais-yhdysvaltalainen farmakologi. Hän totesi vuonna 1921, että vagushermon ärsytys tuottaa ainetta, joka hidastaa sydämen rytmiä. Otto Loewi sai Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 1936 yhdessä Henry Dalen kanssa.[1] Dale havaitsi asetyylikoliinin mahdollisena hermojen tiedonsiirtoaineena, Loewi osoitti sen merkityksen hermostolle.
Pikafaktoja Henkilötiedot, Koulutus ja ura ...
Otto Loewi | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 3. kesäkuuta 1873 Frankfurt am Main, Preussi |
Kuollut | 25. joulukuuta 1961 (88 vuotta) New York, Yhdysvallat |
Kansalaisuus | Saksa/ Yhdysvallat |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja | Oswald Schmiedeberg |
Tutkimusalue | Farmakologia |
Palkinnot | Nobelin lääketieteen palkinnon (1936) |
Infobox OK |
Sulje