![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/dd/Eastern_Front_1942-05_to_1942-11.png/640px-Eastern_Front_1942-05_to_1942-11.png&w=640&q=50)
Operaatio Sininen
From Wikipedia, the free encyclopedia
Operaatio Sininen tai Tapaus Sininen (saks. Fall Blau) oli Wehrmachtin käyttämä koodinimi kesän 1942 hyökkäyssuunnitelmalle, etelän armeijaryhmän yleishyökkäykselle Etelä-Venäjällä 28. kesäkuuta – 19. elokuuta 1942, jonka tavoitteiksi Adolf Hitler oli määritellyt Volgan vesitien ja Kaukasian öljykenttien valloittamisen.[1][2]
Operaatio Sininen | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa itärintamaa toisessa maailmansodassa | |||||||
Operaatio Sininen: saksalaisten eteneminen itärintamalla 7. toukokuuta 1942 – 18. marraskuuta 1942 | |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
|
| ||||||
Vahvuudet | |||||||
1 300 000 sotilasta |
2 700 000 sotilasta | ||||||
Tappiot | |||||||
1 013 000 sotilasta |
2 226 416 sotilasta | ||||||
Elokuussa saksalaisten eteneminen pysähtyi Stalingradin edustalle Volgalla sekä Kaukasiassa. Etenemisen pysähtymiseen pääsyynä oli joukkojen jakaminen kahteen yhtäaikaiseen operaatioon, jolloin rintaman pidentyessä tarvittavia hyökkäysreservejä ei riittänyt kummankaan päätavoitteen saavuttamiseen.