Oikeuskelpoisuus
kelpaavuus toimia oikeussubjektina From Wikipedia, the free encyclopedia
Oikeuskelpoisuus tarkoittaa kelpoisuutta esiintyä oikeussubjektina eli saada oikeuksia ja tulla velvoitetuksi[1][2] Oikeuskelpoisuuden keskeisiä kysymyksiä ovat, mistä oikeuskelpoisuus alkaa ja milloin se päättyy.[3] Oikeuskelpoisuus tulee erottaa oikeustoimikelpoisuudesta.
Länsimaissa luonnolliset henkilöt ovat olleet tasaveroisesti oikeuskelpoisia orjuuden poistumisesta lähtien. Oikeuskelpoisuus on ollut sekä miehillä että naisilla, vaikka naisten mahdollisuuksia käyttää oikeuskelpoisuutta on aiemmin eri tavoin rajotettu. Myös oikeushenkilöille on myönnetty oikeuskelpoisuus, koska sen on katsottu edistävän markkinatalouteen perustuvan talousjärjestelmän tavoitteita.[2][4]
Oikeuskelpoisuus on kaikilla luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä, mutta oikeushenkilöiden ja ulkomaalaisten oikeuskelpoisuus on rajatumpaa. Oikeuskelpoisuutta ei voi menettää, eikä siitä voi omin toimin luopua.[2]
Luonnollisen henkilön oikeuskelpoisuus alkaa hänen syntymästään ja päättyy hänen kuolemaansa. Lapsi saavuttaa oikeuskelpoisuuden, kun hän on syntynyt elävänä riippumatta siitä, kuinka kauan hän syntymän jälkeen elää. Kadonnut henkilö voidaan tietyn ajan kuluttua julistaa kuolleeksi.[1][5][2]
Oikeushenkilön oikeuskelpoisuuden alkaminen määräytyy sen perustamista koskevien säännösten mukaan. Organisaatiosta tulee oikeushenkilö yleensä silloin, kun sen merkitään viranomaisen toimesta erityiseen julkiseen oikeushenkilörekisteriin. Oikeushenkilön oikeuskelpoisuus päättyy, kun sen toiminta oikeudellisesti loppuu, kuten selvitystila- tai konkurssimenettelyn päättyessä. Oikeushenkilöiden luonteesta johtuen ne eivät ole samassa laajuudessa oikeuskelpoisia kuin luonnolliset henkilöt. Oikeushenkilöllä ei ole esimerkiksi äänioikeutta, oikeutta solmia avioliitto tai sosiaalisia oikeuksia.[6][7][8]
Kansainvälisessä yksityisoikeudessa oikeuskelpoisuus luetaan henkilöstatuutin alaan. Suomessa on perinteisesti katsottu, että luonnollisen henkilön oikeuskelpoisuuteen liittyvissä kysymyksissä sovelletaan hänen kansalaisuutensa osoittamaa lakia, mutta 1990-luvulla vakiintui kanta, jonka mukaan niissä sovelletaan kotipaikka- ja asuinpaikkaperiaatteita, ellei ole erikseen säädetty noudatettavaksi kansalaisuusperiaatetta.[4] Oikeushenkilön oikeuskelpoisuuteen sovelletaan lähtökohtaisesti rekisteröintivaltion lakia.[9]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
