puuton tai lähes puuton, ruohoa ja heinää kasvava maa-alue From Wikipedia, the free encyclopedia
Niitty-sana tarkoitti alun perin karjan talvirehuksi niitettyä aluetta. Sanan merkitys on myöhemmin muuttunut ja hämärtynyt.[1] Kielitoimiston sanakirjan mukaan kyseessä on "puuton, ruohoa ja heinää kasvava maa-alue".[2] Maataloudessa niityksi sanotaan usein heinän saantia varten raivattua aukiota.
Niittyjä ei varsinaisesti muokata. Tulvan puuttomana pitämää heinämaata sanotaan luhdaksi[3]. Niityillä kasvavia heinäkasveja ja saroja on niitetty tuotantoeläinten rehuksi. Niityt ja luhdat olivat ainoa korsirehun lähde ennen vanhaan; pelloilla heinää alettiin viljellä vasta 1800-luvun loppupuolella.[4] Niitto tapahtui aiemmin käsin viikatteella, nykyisin korjaaminen tapahtuu koneellisesti. Perinteisesti niitetty heinä kuivatettiin joko seipäillä tai levällään maassa, jolloin sitä päivisin pöyhittiin haravalla ja yöksi koottiin rukoihin, kunnes se kuivuttuaan voitiin viedä talteen.
Useissa paikoissa ympäri Suomea niityt ja luhdat kuuluvat erottamattomana osana kulttuurimaisemaan. On olemassa myös luonnonniittyjä, jotka ovat katoamassa. Ne ovat alun perin syntyneet paikoille, missä puut eivät syystä tai toisesta viihdy. Kun ei ole puita varjostamassa, niin niittykukkien määrä on suuri. Niityn eri kasvilajien määrä voi olla huomattavankin suuri ja joukossa voi olla monia harvinaisiakin kasvilajeja, kuten esimerkiksi noidanlukkoja.
Kukkaniittyjä ja maisemapeltoja on perustettu myös kaupunkiympäristöön.[5][6]
Luonnonniittyjen säilymistä edesauttaa kolme luontaista tekijää: 1) Ne syntyvät paikoille, missä puut eivät menesty maan vetisyyden, niukkaravinteisuuden tai ohuen kasvukerroksen vuoksi. 2) Ne säilyvät hyväkuntoisina ilman ihmisten apua. 3) Puiden vähyys ja vaihtelevat kasvuolot takaavat monipuolisen lajiston, ja runsas valoisuus lisää niittykukkien kukintaa. Edellisestä huolimatta vuonna 2004 kirjoitettiin: "alkuperäiset luonnonniityt ja perinnemaisemien niityt ovat katoamassa, ja niiden mukana on häviämässä paljon uhanalaisia lajeja."[7] Ei kuitenkaan ole ihme, että luonnonniittyjä on nykyään vähän, sillä avointa maastoa on ollut alkuperäisessä luonnossammekin vähän.[8]
Kuivaa niittyä kutsutaan nimellä keto; on olemassa myös kosteita niittyjä sekä esimerkiksi ranta- ja lehtoniittyjä. Tulvaniittyä sanotaan yleensä luhdaksi. Erilaiset niityt ovat nykyään arvokkaita perinnebiotooppeina.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.