ranskalainen taidemaalari From Wikipedia, the free encyclopedia
Nicolas de Largillière (9. lokakuuta 1656 Pariisi – 20. maaliskuuta 1746 Pariisi) oli ranskalainen taidemaalari.[1][2][3]
| Nicolas de Largillière | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. lokakuuta 1656 Pariisi |
| Kuollut | 20. maaliskuuta 1746 (89 vuotta) Pariisi |
| Taiteilija | |
| Taidesuuntaus | barokki |
Largillièren kauppias-isä vei hänet Antwerpeniin kolmevuotiaana, ja lapsena hän vietti lähes kaksi vuotta Lontoossa. Yritettyään epäonnistuneesti suuntautua liike-elämään hän siirtyi jonkin aikaa Antwerpeniin paluunsa jälkeen Anton Goubaun ateljeeseen. Hän jätti sen 18-vuotiaana ja lähti tavoittelemaan menestystä Englantiin, jossa hän ystävystyi Peter Lelyn kanssa, joka palkkasi hänet neljäksi vuodeksi Windsoriin. Hänen taitonsa herättivät kuningas Kaarle II:n huomion, joka halusi pitää hänet palveluksessaan, mutta Rye Housen salaliiton katolilaisia vastaan herättämä raivo huolestutti Largillièren, ja hän lähti Pariisiin, jossa Charles Le Brun ja Adam Frans van der Meulen ottivat hänet vastaan kaupungin taidepiireihin. Hänen maineensa erityisesti muotokuvamaalarina oli pian vakiintunut, ja näyttelijättäriä, julkisuuden henkilöitä ja kirkonmiehiä tuli hänen asiakkaakseen. Ilmeisesti kuningas Jaakko II kutsui Largillièren takaisin Englantiin noustuaan valtaistuimelle vuonna 1685, mutta hän kieltäytyi virasta. Hän kuitenkin maalasi Lontoossa ollessaan lyhyen aikaa muotokuvia kuninkaasta ja kuningattaresta. Hän palasi Pariisiin jonkin aikaa ennen maaliskuuta 1686, jolloin Ranskan akatemia otti hänet jäsenekseen. Hän kävi läpi kaikki akatemian kunniatehtävät, kunnes vuonna 1743 hänestä tuli akatemian kansleri. Jean Baptiste Oudry oli hänen oppilaistaan merkittävin. Piirteiltään varmojen ja värikkäiden muotokuvien ohella Largillière maalasi vähäpätöisempiä akateemisia historia- ja laatukuvia. Largillièrea kunnioitettiin suuresti hänen elinaikanaan.[2][1]
_-001.jpg)
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
