![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/78/Ukraine_adm_location_map.svg/langfi-640px-Ukraine_adm_location_map.svg.png&w=640&q=50)
Nemyriv
kaupunki Vinnytsjan alueella Ukrainassa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Nemyriv (ukr. Немирів) on kaupunki Ukrainan Vinnytsjan alueen Vinnytsjan piirissä.[1][3][4][2][5] Nemyriv sijaitsee Etelä-Bugin vesistöön kuuluvan Ustjajoen vasemmalla rannalla, 45 kilometriä aluekeskus Ternopilistä kaakkoon.[1][3][6][7] Kaupungissa on vuonna 1899 avattu rautatieasema.[1]
Nemyriv Немирів |
|
---|---|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() ![]() Nemyriv |
|
Koordinaatit: 48.9679°N, 28.8350°E |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Vinnytsjan alue |
Piiri | Vinnytsjan piiri |
Perustettu | 1300-luvun loppu |
Kirjallinen maininta | 1506 |
Kaupungiksi | 1985 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Kokonaispinta-ala | 10,9 km² |
Väkiluku (2022) ([2]) | 11 421 |
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo |
Tammikuun keskilämpötila on −4,4 ja heinäkuun +17,6 celsiusastetta. Keskimääräinen vuosisademäärä 729 millimetriä.[6]
Ukrainan tilastokeskus arvio kaupungin väkiluvuksi 11 421 asukasta (1.1.2022).[2] Vuoden 2001 väestönlaskennassa asukkaita oli 12 082, ja etniseltä taustaltaan he olivat pääosin ukrainalaisia.[1]
Seudun arkeologisissa tutkimuksissa on löytynyt jäänteitä skyyttien Nemyrivin linnoitetusta asutuksesta 600-500-luvuilta eaa.[1][3] Nuorempaa asutusta (900-1000 -luvuilta jaa.) on tavattu myös, mahdollisesti muinaisen Rusin ajalta.[1] Nykyinen asutus on saanut alkunsa 1300-luvun lopulla.[3] Ensimmäinen kirjallinen merkintä vuodelta 1506.[1][3][4] Puola-Liettuan osana se sai Magdeburgin kaupunginoikeudet vuonna 1581. Puolan toisessa jaossa (1793) kaupunki siirtyi Venäjän keisarikunnan hallintaan ja siitä tuli osa Podolian kuvernementtia.[1][3]
Kaupunkityyppisen taajaman aseman paikkakunta sai 1923[4][1] ja kaupungin aseman Ukrainassa vuonna 1985.[1][3] Ennen vuoden 2020 aluehallinnollista uudistusta Nemyriv oli Nemyrivin piirin hallinnollisen keskus, mutta koko piiri liitettiin uudistuksessa osaksi Vinnytsjan piiriä.[1][5]
Arkkitehtonisista kohteista mainittakoon kaksi kirkkoa (1805–30 ja 1881), lukiorakennus (1815 tai 1838), sähköasema ja mylly (1890-luku), Marija Štšerbatovan palatsi (1894–1917).[1][4][3]
- Kaupunkinäkymää.
- Katolinen kirkko (1805–30).
- Mykolajivin luostarin Pyhän kolminaisuuden kirkko (1881).
- Sähköasema ja mylly (1890-luku).
- Marija Štšerbatovan palatsi (1894–1917).