Monikulttuurisuus Suomessa
From Wikipedia, the free encyclopedia
Monikulttuurisuus muuttui Suomessa keskustelunaiheeksi, kun Suomeen alkoi 1990-luvulla tulla lisääntyvästi islaminuskoa tunnustavia turvapaikanhakijoita varsinkin Afrikasta ja Lähi-idästä. Käsite monikulttuurisuus (engl. multiculturalism) alkoi yleistyä englannin kielessä 1990-luvulta lähtien.[1] Käsite tarkoitti englannin kielessä poliittista ohjelmaa, jossa vähemmistöön kuuluvien kulttuurien, rotujen ja kansallisuuksien tarpeet tuli ottaa erityisellä tavalla huomioon.[2] Tämä tarkoitti usein positiivista syrjintää todellisen tasa-arvon saavuttamiseksi.[3]
Suomessa kulttuurinen monimuotoisuus on lisääntynyt 1900-luvun lopulla vilkastuneen maahanmuuton myötä. Erikoistutkija Pasi Saukkosen mukaan ulkomaalaisperäisen väestön kasvuvauhti on ollut Suomessa yksi Euroopan nopeimpia.[4]
Tutkija Miika Tervonen väittää, että myytti yksikulttuurisesta Suomesta ruokkii rasismia: "Siihen vetoamalla suomalaisuutta rakennetaan tavalla, joka sulkee ulos täällä sukupolvia, vuosisatoja tai jopa vuosituhansia asuneita ihmisiä, kuten vaikkapa saamelaisia”. Tervosen mukaan menneisyyttä suomalaistamalla historiankirjoitus loi perustan sille myyttipohjalle, jolle luotiin uudenlainen kansallisvaltio ja rakennettiin kansallinen itseymmärrys, suomalainen identiteetti. Samalla sivuutettiin esimerkiksi Zacharias Topeliuksen näkemys eri kansakuntien verenperimästä muodostuneesta kirjavasta suomalaisuudesta.[5]