Minskin kuvernementti
From Wikipedia, the free encyclopedia
Minskin kuvernementti (ven. Ми́нская губе́рния, Minskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan ja sittemmin Valko-Venäjän SNT:n hallinnollinen alue vuosina 1793–1921. Se muodostettiin Puolan toisen jaon jälkeen seudun siirryttyä Venäjän keisarikunnan hallintaan Puola-Liettualta. Kuvernementin rajat ja siihen kuuluvat kihlakunnat muuttuivat vuosien kuluessa useasti.
Minskin kuvernementti Минская губерния |
|
---|---|
Vaakuna |
|
Minskin kuvernementti Venäjän keisarikunnan kartalla 1914. |
|
Valtio | Venäjä |
Perustettu | 1793 |
Lakkautettu | 1921 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Minsk |
Pinta-ala (80 152,3 neliövirstaa) | 91 218,3 km² |
Väkiluku (1897) | 2 147 621 |
Kielet | valkovenäjä, venäjä |
Infobox OK |
Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Minskin kuvernementin asukasluku oli 2 147 621 henkeä ja pinta-ala 80 152,3 neliövirstaa eli 91 218,3 neliökilometriä.[1]
Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd). Kuvernementinkaupunki oli Minsk, suuria kihlakuntakaupunkeja olivat Babruisk ja Pinsk. Vuonna 1897 kihlakuntia oli yhdeksän ja kuvernementissä oli oheisen taulukon mukainen kihlakuntajako:[1][2]
Kihlakunta | Pinta-ala (neliövirstaa) (neliövirsta=1,138062 km2) | Asukasluku | Hallintokeskus |
---|---|---|---|
Minskin kihlakunta | &&&&&&&&&&&04580.03000004 580,3 | &&&&&&&&&0277149.&&&&00277 149 | Minsk (90 912 as.) |
Babruiskin kihlakunta | &&&&&&&&&&010721.010000010 721,1 | &&&&&&&&&0255935.&&&&00255 935 | Babruisk (Bobruisk, 34 336 as.) |
Barysaun kihlakunta | &&&&&&&&&&&08904.09000008 904,9 | &&&&&&&&&0238231.&&&&00238 231 | Barysau (Borisov, 15 063 as.) |
Tšervenin kihlakunta | &&&&&&&&&&&08843.03000008 843,3 | &&&&&&&&&0234792.&&&&00234 792 | Tšerven (Igumen, 4 573 as.) |
Mazyrin kihlakunta | &&&&&&&&&&014196.&&&&0014 196,0 | &&&&&&&&&0181161.&&&&00181 161 | Mazyr (Mozyr, 8 076 as.) |
Navahrudakin kihlakunta | &&&&&&&&&&&04538.09000004 538,9 | &&&&&&&&&0247320.&&&&00247 320 | Navahrudak (Novogrudok, 7 887 as.) |
Pinskin kihlakunta | &&&&&&&&&&010427.050000010 427,5 | &&&&&&&&&0230763.&&&&00230 763 | Pinsk (28 368 as.) |
Retšytsan kihlakunta | &&&&&&&&&&011087.050000011 087,5 | &&&&&&&&&0221771.&&&&00221 771 | Retšytsa (Retšitsa, 9 280 as.) |
Slutskin kihlakunta | &&&&&&&&&&&06852.08000006 852,8 | &&&&&&&&&0260499.&&&&00260 499 | Slutsk (14 349 as.) |
Kuvernementin suurimmat väestöryhmät olivat vuonna 1897 äidinkielen mukaan ryhmiteltynä: valkovenäläiset 76,0%, juutalaiset 16,0%, (iso)venäläiset 3,9%, puolalaiset 3,0%, ukrainalaiset 0,5%, tataarit 0,2%, saksalaiset 0,2%, latvialaiset 0,1% ja muut 0,1%.[3]