Tšekin 3. presidentti From Wikipedia, the free encyclopedia
Miloš Zeman (s. 28. syyskuuta 1944 Kolín) on tšekkiläinen poliitikko, joka toimi vuosina 2013–2023 Tšekin presidenttinä. Hän oli sosiaalidemokraattisen puolueen (ČSSD) johtaja 1993–2001. Hän oli alahuoneen puhemies 1996–1998 ja pääministeri 1998–2002. Zeman nosti ennen heikon ČSSD:n 30 prosentin ääniosuuteen.
| Miloš Zeman | |
|---|---|
 |
|
| Tšekin presidentti | |
|
8.3.2013−8.3.2023
|
|
| Pääministeri |
Petr Nečas Jiří Rusnok Bohuslav Sobotka Andrej Babiš Petr Fiala |
| Edeltäjä | Václav Klaus |
| Seuraaja | Petr Pavel |
| Tšekin pääministeri | |
|
17.7.1998−12.7.2002
|
|
| Presidentti | Václav Havel |
| Edeltäjä | Josef Tošovský |
| Seuraaja | Vladimír Špidla |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. syyskuuta 1944 Kolín, Böömin ja Määrin protektoraatti, Saksa (nykyään Tšekki) |
| Tiedot | |
| Puolue | Strana Práv Občanů – Zemanovci (2009-) |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.zemanmilos.cz ja www.kancelarmilosezemana.cz | |
Zeman on taustaltaan taloustieteilijä. Prahan kevään jälkeissä "normalisoinnissa" hänet erotettiin kommunistipuolueesta, minkä jälkeen hänen oli vaikea saada töitä. Vuodesta 1989 hän oli Václav Klausin johtaman Kansalaisfoorumin edustaja ja vuodesta 1990 parlamentin jäsen. Kansalaisfoorumi hajosi huhtikuussa 1991, jonka jälkeen Zeman liittyi sosiaalidemokraattiseen puolueeseen, jonka johtajaksi hän nousi helmikuussa 1993. Vuoden 1992 vaaleissa ČSSD sai kuusi prosenttia äänistä, mutta jo vuoden 1996 vaaleissa se sai 61 paikkaa ja nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Zeman oli alahuoneen puhemies 1996–1998. Vuonna 1998 ČSSD sai 32,3 prosenttia äänistä ja 74 paikkaa, jolloin Zeman muodosti vähemmistöhallituksen. Hänen kaudellaan talous kääntyi lievään kasvuun.
Zemanin hallitus hyväksyi brittiläis-ruotsalaisen BAE Systems/SAAB:in kanssa kaupan 24:sta JAS 39 Gripen -hävittäjästä. Senaatti kuitenkin esti 2,2 miljardin euron kaupan vuoden 2002 vakavien tulvien jälkeen.[1] Hänen hallitukseensa liittyi monia ratkaisemattomia korruptiotapauksia.
Jäädessään sivuun Zeman valitsi puolueen johtoon Vladimír Špidlan. Špidla johti sosiaalidemokraatit jälleen voittoon 2002. Zemanin yritys päästä 2003 presidentiksi epäonnistui, kun hänen pitkäaikainen kilpakumppaninsa Václav Klaus valittiin. Zeman on arvostellut puolueen johtoa, mutta hänen poliittinen vaikutusvaltansa on vähäinen. Hän vetäytyi eläkkeelle maaseudulle Etelä-Määriin.
Zeman ilmoitti maaliskuussa 2007 eroavansa koko puolueesta, kun hän sai tietää sen puheenjohtaja Jiří Paroubekin olleen taustalla lakimies Zdeněk Altnerin Zemania vastaan nostamassa jutussa. Kyseinen lakimies vaatii ČSSD:lta 19 miljardin kruunun korvauksia eräästä Zemanin vuonna 2000 allekirjoittamasta kiinteistösopimuksesta.[2]
Vuonna 2009 Zeman perusti uuden Strana Práv Občanů – Zemanovci (SPOZ) -puolueen. Se jäi äänikynnyksen alle vuoden 2010 vaaleissa.
Zeman valittiin vuonna 2013 Tšekin presidentiksi. Presidentti valittiin ensimmäisen kerran suoralla kansanvaalilla.[3]
Samettivallankumouksen 25-vuosipäivän juhlallisuuksissa marraskuussa 2014 Zemania heiteltiin kananmunilla. Zemania pidettiin liiaksi Venäjän ja Kiinan linjoja ymmärtävänä. Hän on vastustanut EU:n Venäjälle asettamia pakotteita.[4] Hänen avustajansa Martin Nejedlý on työskennellyt venäläiselle Lukoil-öljy-yhtiölle.[5]
Zeman valittiin jatkokaudelle 27. tammikuuta 2018. Hän sai ensimmäisellä kierroksella noin 39 prosenttia äänistä ja voitti keskustaliberaalin Jiří Drahošin toisella kierroksella 51,4 prosentin osuudella.[6]
Syksyllä 2021 Zeman sairasteli vakavasti, mikä haittasi presidentin tehtävien hoitamista.[7]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
