iranilainen matemaatikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Maryam Mirzakhani (pers. مریم میرزاخانی, Maryam Mirzāxāni; 3. toukokuuta 1977 Teheran – 15. heinäkuuta 2017)[1] oli iranilainen matematiikan professori. Hänen erikoisalaansa oli kaarevien pintojen symmetria, ja hän oli ensimmäinen nainen, joka palkittiin Fieldsin mitalilla.
Maryam Mirzakhani | |
---|---|
Maryam Mirzakhani vuonna 2014. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 3. toukokuuta 1977 Teheran |
Kuollut | 15. heinäkuuta 2017 (40 vuotta) |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot |
Sharifin tekninen yliopisto (1999) Harvardin yliopisto (2004) |
Väitöstyön ohjaaja | Curtis T. McMullen |
Instituutti |
Princetonin yliopisto (2004–2008) Clay Mathematics Institute (2004–2008) Stanfordin yliopisto (2008–2017) |
Tutkimusalue | matematiikka |
Palkinnot |
Satter-palkinto (2013) Clay Research Award (2014) Fieldsin mitali 2014 |
Aiheesta muualla | |
mmirzakhani.com | |
Maryam Mirzakhani syntyi Teheranissa vuonna 1977. Lapsena hän luki paljon ja keksi omia tarinoitaan. Hän halusi kirjailijaksi, mutta löysi myöhemmin kouluaikana matematiikan.[2] Hän kävi tytöille tarkoitettua lukiota ja edusti kouluaikanaan Irania kansainvälisissä matematiikkaolympialaisissa. Mirzakhani voitti kultaa sekä vuoden 1994 että 1995 kilpailuissa.[3]
Mirzakhani valmistui 1999 maisteriksi Sharifin teknillisestä yliopistosta. Jatko-opintojaan hän lähti tekemään Harvardin yliopistoon. Mirzakhan valmistui 2004 filosofian tohtoriksi Curtis T. McMullenin ohjauksessa. Mirzakhanin väitöskirja käsitteli Riemannin pintoja.[4] Hän ratkaisi väitöskirjassaan useita hyperbolisiin pintoihin liittyneitä ongelmia, ja siitä julkaistiin artikkeli kolmessa matematiikan alan tunnetussa lehdessä.[5]
Valmistuttuaan Mirzakhani hylkäsi Harvardin yliopiston tarjouksen nuoremman tutkijan paikasta ja suuntasi Clay Mathematics Instituteen tutkijaksi.[4] Hän toimi vuodet 2004–2008 sekä Clay Mathematics Instituten tutkijana että Princetonin yliopiston apulaisprofessorina. Vuonna 2008 hän sai paikan Stanfordin yliopiston professorina.[5]
Mirzakhani jatkoi uraansa kuolemaansa asti, vaikka hän joutui viimeiset vuotensa taistelemaan syöpää vastaan. Hänellä diagnosoitiin vuonna 2013 rintasyöpä.[3] Siihen hän sai vielä toimivaa hoitoa, mutta syöpä uusiutui muutaman vuoden päästä. Aggressiivisestä hoidosta huolimatta syöpä kehitti etäpesäkkeitä maksaan ja luihin. Mirzakhani kuoli syöpään heinäkuussa 2017.[2]
Mirzakhani oli naimisissa Jan Vondrákin kanssa, joka oli myös Stanfordin yliopiston matematiikan professori. Heidän liitostaan syntyi yksi tytär, Anahita.[6]
Mirzakhani erikoistui teoreettiseen matematiikkaan ja käsitteli tutkimuksissaan muun muassa moduliavaruuksia, Teichmüllerin teoriaa, hyperbolista geometriaa ja symplektistä geometriaa. Hän tutki erilaisten menetelmien avulla käyrien pintojen geometriaa.[3]
Vaikka Mirzakhanin tutkimukset ovat erittäin teoreettisia, hänen työllään voi olla vaikutusta muun muassa teoreettisessa fysiikassa ja materiaalitieteessä. Matematiikassa työllä on sovelluksia muun muassa alkulukujen tutkimuksessa ja kryptologiassa.[3]
Mirzakhani palkittiin uransa aikana useilla palkinnoilla. Hän sai vuonna 2009 Amerikan Matemaattisen Seuran Blumenthal-palkinnon. Palkinnon perusteluissa todetaan Mirzakhanin tutkimuksen olevan poikkeuksellisen luovaa ja omaperäistä.[7] Kahden vuoden välein naismatemaatikolle jaettavan Satter-palkinnon hän sai Riemannin pintojen moduliavaruuksien teoriaan tekemiensä saavutusten ansiosta.[8] Clay Research Award myönnettiin hänelle vuonna 2014.[5]
Mirzakhani oli yksi neljästä tutkijasta, jotka palkittiin Fieldsin mitalilla vuonna 2014. Hän oli ensimmäinen nainen, joka sai tämän palkinnon.[9] Palkittu työ liittyi Riemannin pintoihin.[10]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.