Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas
kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen veistämä Carl Gustav Emil Mannerheimin ratsastajapatsas Helsingissä / From Wikipedia, the free encyclopedia
Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas Helsingissä on kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen veistämä monumentti, jossa Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim istuu hevosensa selässä. Se sijaitsee marsalkan nimikkokadulla Mannerheimintiellä Helsingissä.[1] Patsas paljastettiin 4. kesäkuuta 1960[2] Mannerheimin syntymäpäivänä.
Mannerheimin ratsastajapatsas | |
---|---|
Nimi | Mannerheimin ratsastajapatsas |
Tekijä | Aimo Tukiainen, Oskari Jauhiainen, Heikki Häiväoja, Kain Tapper ja Osmo Sipari |
Valmistumisvuosi | |
Julkistettu | |
Taiteenlaji | Julkinen taide ja ratsastajapatsas |
Teostyyppi | Muistomerkki, patsas ja veistos |
Materiaali | Pronssi (patsas) ja graniitti (perustus) |
Kokoelma | HAM Helsingin taidemuseo |
Sijainti | Mannerheiminaukio |
Koordinaatit | 60.17156°N 24.9364°E / 60.17156; 24.9364 |
Infobox OK |
Mannerheim oli Suomen presidenteistä ensimmäinen, jolle alettiin suunnitella patsasta. Helsingin patsas on Mannerheimin patsaista kuitenkin järjestyksessä vasta neljäs. Lauri Leppäsen Mannerheimin patsas paljastettiin 4. kesäkuuta 1955 Seinäjoella, Evert Porilan jo 1939 veistämä Mannerheimin patsas 4. kesäkuuta 1956 Tampereella ja Veikko Leppäsen Mannerheimin ratsastajapatsas 19. joulukuuta 1959 Lahdessa. Kaikkein ensimmäinen Mannerheim-muistomerkki oli Sveitsin Montreux’ssä sijaitseva obeliskimainen muistopaasi, joka paljastettiin 14. toukokuuta 1955, pari viikkoa ennen Seinäjoen patsasta.[3] Lisäksi presidenteistä K. J. Ståhlberg ehti saada patsaan Helsinkiin ennen Mannerheimia vuonna 1959.[4] Ratsastajapatsaan valintaa veistostyypiksi perusteltiin paitsi sillä, että Mannerheim oli ratsumies, myös sillä, että maailmalla ratsastajapatsaita on pystytetty hallitsijoille ja suurille sotapäälliköille.[5] Suomalaisessa kuvanveistossa niitä ei juuri ollut ennen Helsingin ja Lahden Mannerheim-patsaita.[6]