ranskalainen valistusajan kirjailija From Wikipedia, the free encyclopedia
Donatien-Alphonse-François de Sade (2. kesäkuuta 1740 Pariisi, Ranskan kuningaskunta – 2. joulukuuta 1814 Charenton, Ranskan kuningaskunta),[1] joka tunnetaan paremmin nimellä markiisi de Sade, oli ranskalainen aristokraatti ja kirjailija.
Donatien-Alphonse-François de Sade | |
---|---|
De Sade noin 20-vuotiaana, maalannut. Charles-Amédée-Philippe van Loo. Kyseessä on ainoa kuva de Sadesta. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 2. kesäkuuta 1740 Pariisi, Ranskan kuningaskunta |
Kuollut | 2. joulukuuta 1814 (74 vuotta) Charenton, Ranskan kuningaskunta |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Aikakausi | 1700-luvun loppupuoli |
Pääteokset |
Sodoman 120 päivää (1785) Justine, eli, Hyveellisen neidon kovat kokemukset (1791) Filosofia budoaarissa, eli, Epämoraaliset kasvattajat (1795) |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
1200-luvulta peräisin olevaan aatelisperheeseen syntynyt Sade palveli upseerina seitsemänvuotissodassa ennen kuin seksiskandaalien sarja johti hänen vankeuteensa eri vankiloissa ja mielisairaaloissa suurimman osan aikuisiästään. Ensimmäisen pidennetyn vankeusrangaistuksensa aikana 1777–1790 hän kirjoitti sarjan romaaneja ja muita teoksia, joista osan hänen vaimonsa salakuljetti vankilasta. Vapauduttuaan Ranskan vallankumouksen aikana hän jatkoi kirjallista uraa ja tuli poliittisesti aktiiviseksi ensin perustuslaillisena monarkistina ja sitten radikaalina republikaanina. Terrorin vallan aikana hän joutui vankilaan maltillisyyden vuoksi ja pääsi niukasti giljotiinista. Hänet pidätettiin uudelleen vuonna 1801 pornografisten romaanien takia, ja lopulta hänet vangittiin Charentonin mielisairaalaan, missä hän kuoli vuonna 1814.
Sadea pidetään valistusfilosofina, mutta filosofina hän on varsin kiistelty hahmo. Joillekin hän edustaa valistukseen kuuluneen sosiaalisen emansipaation äärimmäistä huipentumaa kirjoittaessaan neuvoja siitä, miten ulostetta voidaan käyttää avuksi seksuaalisessa kanssakäymisessä. Toiset taas pitävät hänen filosofiansa merkitystä vähäisenä tai nimittävät hänen kirjallista tuotantoaan pelkäksi pornografiaksi, koska niissä käsitellään seksuaalisuutta ja perversioita hyvin räiskyvällä otteella.
Markiisi de Saden nimestä on johdettu sana sadismi. Saden filosofiassa korostuu vahvasti nihilismi sekä uskonnonvastaisuus. Hän kritisoi uskontoa ankarasti todeten sen olevan ihmisen luoma harha. Näissä kohdissa Sade muistuttaa 1800-luvun lopulla kirjoittanutta Friedrich Nietzscheä. Myös Sade pitää kristinuskon moraalia luonnonvastaisuutena. Hänen mielestään ihminen ei ole eläimiä ja kasveja kummempi, vaan on pelkästään osa luonnon kiertokulkua. Kenties tärkeimmäksi Saden pilkan kohteeksi joutuu kuitenkin perhe ja lisääntymiseen tähtäävä sukupuolimoraali. Saden ajattelussa sosiaalisista normeista vapaa nautinnon hakeminen ja vihollisuus elämää kohtaan ovat korkeimpia päämääriä.
Markiisi de Saden Sodoman 120 päivää kuuluu eroottisen kirjallisuuden klassikoihin. Se on herättänyt pahennusta seksuaalisen hyväksikäytön, väkivallan ja kidutuksen kuvauksillaan. Käsikirjoituksen historia on merkillinen, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vasta 1900-luvulla. Markiisi de Sade kirjoitti teoksensa vuonna 1785 ollessaan vankina Pariisin Bastiljissa. Hän laati sen noin 12 metriä pitkälle ja 11 senttimetriä leveälle paperirullalle. Vuonna 2021 muutamia päiviä ennen Ranskan kansallispäivää eli niin kutsuttua Bastiljin vapauttamisen muistopäivää, Ranskan valtio osti korkeaan hintaan kirjan alkuperäiskäsikirjoituskäärön, jonka markiisi oli piilottanut Bastiljiin lähtiessään sieltä vain vähän ennen sen vapauttamista. Ranskan valtio perusteli ostosta tekona ilmaisun vapauden puolesta.[2]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.