From Wikipedia, the free encyclopedia
Mantšun kirjaimisto (mantšuksi ᠮᠠᠨ᠋ᠵᡠ
ᡥᡝᡵᡤᡝᠨ manju hergen) on kirjoitusjärjestelmä, jota käytetään lähinnä mantšun kielen kirjoittamiseen. Kirjoitusjärjestelmä perustuu mongolin kirjaimistoon.[1] Erot mongolin kirjaimistoon ovat kuitenkin melko pieniä ja mantšun kirjaimisto lasketaan toisinaan mongolin kirjaimiston yhdeksi muodoksi.[2]
| Mantšun kirjaimisto | |
|---|---|
 Mantšunkielinen sinetti |
|
| Tyyppi | aakkoset |
| Kielet | mantšun kieli, xiben kieli |
| Kehittäjä | Nurhaci |
| Kehitetty | 1599 |
| Kirjoitussuunta | ylhäältä alaspäin |
| ISO 15924 | Mong, 145 |
Kirjaimiston kirjoitussuunta on ylhäältä alaspäin ja vasemmalta oikealle.[3]
Kirjaimisto sai alkunsa kaani Nurhacin aloitteesta 1500-luvun lopulla ja kirjaimistoon tehtiin pieniä muutoksia vuonna 1632.[4]
Vaikka Qing-dynastian aikana suurin osa mantšuista omaksui kiinan kielen käytön, virallisia dokumentteja käännettiin mantšuksi sen omaa kirjaimistoa käyttäen aina keisarikunnan loppuun saakka ja hieman sen jälkeenkin.[4]
| Merkki | Translitterointi | Unicode | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Itsenäinen | Sanan alussa | Sanan keskellä | Sanan lopussa | |||
| Vokaalit | ||||||
| ᠠ | ᠠ᠊ | ᠊ᠠ᠊ | ᠊ᠠ | a [a] | 1820 | |
| ᠊ᠠ᠋ | ||||||
| ᡝ | ᡝ᠊ | ᠊ᡝ᠊ | ᠊ᡝ | e [ə] | 185D | |
| ᡝ᠋ | ||||||
| ᡳ | ᡳ᠊ | ᠊ᡳ᠊ | ᠊ᡳ | i [i] | 1873 | |
| ᠊ᡳ᠋᠊ | ᠊ᡳ᠋ | |||||
| ᠣ | ᠣ᠊ | ᠊ᠣ᠊ | ᠊ᠣ | o [ɔ] | 1823 | |
| ᠊ᠣ᠋ | ||||||
| ᡠ | ᡠ᠊ | ᠊ᡠ᠊ | ᠊ᡠ | u [u] | 1860 | |
| ?? | ||||||
| ᡡ | ᡡ᠊ | ᠊ᡡ᠊ | ᠊ᡡ | ū/uu/v [ʊ] | 1861 | |
| ᠊ᡟ᠊ | ᠊ᡟ | y/y/i' [ɨ] | 185F | |||
| ᡳᠣᡳ | ᡳᠣᡳ᠊ | ᠊ᡳᠣᡳ᠊ | ᠊ᡳᠣᡳ | ioi [y] | ||
| Konsonantit | ||||||
| ᠨ᠊ | ᠊ᠨ᠋᠊ | ᠊ᠨ ᠊ᠨ᠋ | n [n] | 1828 | ||
| ᠊ᠨ᠊ | ||||||
| ᠊ᠩ᠊ | ᠊ᠩ | ng [ŋ] | 1829 | |||
| ᡴ᠊ | ᠊ᡴ᠊ | ᠊ᡴ | k [qʰ] | 1874 | ||
| ᠊ᡴ᠋᠊ | ||||||
( ) |
᠊ᡴ᠌᠊ | ᠊ᡴ᠋ | k [kʰ] | |||
| ᡤ᠊ | ᠊ᡤ᠊ | g [q] | 1864 | |||
| g [k] | ||||||
| ᡥ᠊ | ᠊ᡥ᠊ | h [χ] | 1865 | |||
| h [x] | ||||||
| ᠪ᠊ | ᠊ᠪ᠊ | ᠊ᠪ | b [p] | 182A | ||
| ᡦ᠊ | ᠊ᡦ᠊ | p [pʰ] | 1866 | |||
| ᠰ᠊ | ᠊ᠰ᠊ | ᠊ᠰ | s [s], [ɕ] before [i] | 1830 | ||
| ᡧ᠊ | ᠊ᡧ᠊ | š [ʃ], [ɕ] before [i] | 1867 | |||
| ᡨ᠋᠊ | ᠊ᡨ᠋᠊ | t [tʰ] | 1868 | |||
| ᠊ᡨ᠌᠊ | ᠊ᡨ | |||||
| ᡨ᠌᠊ | ᠊ᡨ᠍᠊ | |||||
| ᡩ᠊ | ᠊ᡩ᠊ | d [t] | 1869 | |||
| ᡩ᠋᠊ | ᠊ᡩ᠋᠊ | |||||
| ᠯ᠊ | ᠊ᠯ᠊ | ᠊ᠯ | l [l] | 182F | ||
| ᠮ᠊ | ᠊ᠮ᠊ | ᠊ᠮ | m [m] | 182E | ||
| ᠴ᠊ | ᠊ᠴ᠊ | c/ch/č/q [t͡ʃʰ], [t͡ɕʰ] before [i] | 1834 | |||
| ᠵ᠊ | ᠊ᠵ᠊ | j/zh/ž [t͡ʃ], [t͡ɕ] before [i] | 1835 | |||
| ᠶ᠊ | ᠊ᠶ᠊ | y [j] | 1836 | |||
| ᡵ᠊ | ᠊ᡵ᠊ | ᠊ᡵ | r [r] | 1875 | ||
| ᡶ | ᡶ | f [f] | 1876 | |||
| ᡶ᠋ | ᡶ᠋ | |||||
| ᠸ᠊ | ᠊ᠸ᠊ | v (w) [w], [v-] | 1838 | |||
| ᠺ᠊ | ᠊ᠺ᠊ | k'/kk/k῾/k’ [kʰ] | 183A | |||
| ᡬ᠊ | ᠊ᡬ᠊ | g'/gg/ǵ/g’ [k] | 186C | |||
| ᡭ᠊ | ᠊ᡭ᠊ | h'/hh/h́/h’ [x] | 186D | |||
| ᡮ᠊ | ᠊ᡮ᠊ | ts'/c/ts῾/c [tsʰ] | 186E | |||
| ᡯ᠊ | ᠊ᡯ᠊ | dz/z/dz/z [t͡s] | 186F | |||
| ᡰ᠊ | ᠊ᡰ᠊ | ž/rr/ž/r’ [ʐ] | 1870 | |||
| ᡱ᠊ | ᠊ᡱ᠊ | c'/ch/c῾/c’ [tʂʰ] | 1871 | |||
| ᡷ᠊ | ᠊ᡷ᠊ | j/zh/j̊/j’ [tʂ] | 1877 | |||
Lähde:[4]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
