Mangaani on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Mn (lat. Manganum), järjestysluku 25 ja CAS-numero 7439-96-5. Mangaani kuuluu siirtymämetalleihin. Mangaani on ulkonäöltään rautaa muistuttava harmaanvalkoinen metalli. Se on hyvin haurasta ja hapettuu helposti. Ruotsalainen Johan Gottlieb Gahn onnistui vuonna 1774, tiettävästi ensimmäisenä, eristämään mangaanimetallia pyrolusiitista.[3] Nimitys tulee latinan sanasta magnes, joka tarkoittaa magneettia. Mangaania sisältävä pyrolusiitti on hiukan magneettista.[4]
|
Yleistä |
Nimi | mangaani |
Tunnus | Mn |
Järjestysluku | 25 |
Luokka | siirtymämetalli |
Lohko | d-lohko |
Ryhmä | 7 |
Jakso | 4 |
Tiheys | 7,21 · 103 kg/m3 |
Kovuus | 6,0[1] (Mohsin asteikko) |
Väri | hopeisen metallinen |
Löytövuosi | 1774 |
Atomiominaisuudet |
Atomipaino (Ar) | 54,938043(2)[2] |
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 161 pm |
Kovalenttisäde | 139 pm |
Orbitaalirakenne | [Ar] 3d5 4s2 |
Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 13, 2 |
Hapetusluvut | VII, VI, IV, II, III |
Kiderakenne | tilakeskinen kuutiollinen (BCC) |
Fysikaaliset ominaisuudet |
Olomuoto | kiinteä |
Sulamispiste | 1 519 K (1 246 °C) |
Kiehumispiste | 2 334 K (2 061 °C) |
Moolitilavuus | - · 10−3 m3/mol |
Höyrystymislämpö | 221 kJ/mol |
Sulamislämpö | 12,91 kJ/mol |
Höyrynpaine | - Pa - K:ssa |
Äänen nopeus | 5 150 m/s 293,15 K:ssa |
Muuta |
Elektronegatiivisuus | 1,55 (Paulingin asteikko) |
Ominaislämpökapasiteetti | 0,479 kJ/(kg K) |
Sähkönjohtavuus | 6,2 · 105 S/m |
Lämmönjohtavuus | (300 K) 7,81 W/(m·K) |
CAS-numero | 7439-96-5 |
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa |