Mallusjoen vanha metsä
From Wikipedia, the free encyclopedia
Mallusjoen vanha metsä on alaltaan 21,8 hehtaarin laajuinen alue, joka sijaitsee Orimattilan Mallusjoella. Se on tuoreella ja lehtomaisella kankaalla kasvava kuusimetsä. Kalliopaljastumien kohdalla on mäntyjä. Alueen pohjois- ja keskiosan pellot ovat olleet viljelyksessä, ja eteläpää pellot metsittyvät lehtipuilla. Alueella on ikääntynyttä kuusimetsää. Kuusten keskellä on myös haapoja. Alueella on myös kuolevia puita sen luonnontilaisuudesta johtuen. Alue on valtion omistukseen siirtynyt perintötila[2] ja täysin suojeltu luonnonsuojelulain perusteella. Alue kuuluu boreaalisiin luonnonmetsiin.
| Mallusjoen vanha metsä | |
|---|---|
| Natura 2000 -alue: FI0362001 | |
 |
|
| Suojelun perusteet | |
| Aluetyyppi | SCI[1] |
| Luontodirektiivin luontotyypit |
77 % boreaaliset luonnonmetsät |
| Suojelutilanne | 100% suojeltu |
| Sijainti ja koko | |
| Koordinaatit | |
| Kunta | Orimattila, Mallusjoen kylä |
| Kartta | www.ymparisto.fi |
| Pinta-ala | 21,8 ha |
| Vastuutaho | Hämeen ympäristökeskus |
| Suojellut lajit | |
Metsässä kulkee noin neljä kilometriä pitkä luontopolku, joka on merkitty keltaisilla tassunkuvilla.[3] Nykyään keltaisten tassunkuvien lisäksi polulla ovat valkoiset nelikulmiot, minkä keskelle on kiinnitetty heijastimet.
Luontopolku on jaettu läpäisemänsä metsän osien mukaan eri kokonaisuuksiin, kuten Kotimetsä, Kääpämetsä, Lähdemetsä, Tikkametsä ja Vanhametsä. Lisäksi on Valopolku.
Kotimetsä
Kotimetsä on lähellä Selventietä, tarkoitettu myötäpäivään kierrettäväksi tarkoitetun luontopolun alku ja loppu vieraskirjoineen.
Kotimetsässä on ihmisen omaan toimintaan liittyviä rakennuksen jäänteitä sekä puutarhakasveja, kuten mustaherukkapensaita. Koristekasveista Kotimetsässä on euroopanterttuselja ja viitapihlaja-angervo.
Asukkaiden istuttamista puista on Kotimetsässä tammi- ja vaahterapuita.
Mustaherukka
Euroopanterttuselja
Viitapihlaja-angervo
Metsätammi
Metsävaahtera
Kääpämetsä
Suomessa on noin 230 kääpälajia. Mallusjoen vanhassa metsässä on havaittu kuusitoista kääpälajia, kuten kantokääpä, kyynelkääpä, punahäiväkääpä, riukukääpä, ruostekääpä ja rusokääpä.
Kantokääpä on rusokäävän edeltäjälaji puunrungossa. Rusokääpä voi elää vain kantokäävän lahottamassa puunrungossa.
Kyynelkääpä on valkolahottaja, mitkä kykenevät hajottamaan tehokkaasti puun ligniinipolymeerin.
Riuku-, ruoste- ja rusokääpä ovat vanhoissa metsissä esiintyviä kääpiä.
Kantokääpä
Rusokääpä
Riukukääpä
Ruostekääpä
.jpg)
Lähdemetsä
Lähdemetsässä Lähdepurolla on useita kasvilajeja, kuten saniaislajit hiirenporras ja metsäimarre. Muita lehtokasveja Lähdemetsässä ovat oravanmarja, käenkaali ja metsäalvejuuri.
Alvejuuret ovat myrkyllisiä, ja niistä on ennen valmistettu lääkettä lapamatoja vastaan.
Metsäimarre
Oravanmarja
Käenkaali
Metsäalvejuuri
Tikkametsä
Tikkametsässä on Suomen seitsemästä tikkalajista: käpytikka (Dendrocopos major), pohjantikka (Picoides tridactylus) ja tunnetuin palokärki (Dryocopus martius).
Käpytikka
Pohjantikka
Palokärki
.jpg)
Vanhametsä
Vanhassametsässä on runsaasti kuolleita puita ja edelleen neulasistaan vihreitä, mutta kuolemassa olevia puita.
Puiden tuholaisia ovat erilaiset hyönteiset, kuoriaiset, kuten kirjanpainaja (Ips typographus) ja papintappaja (Callidium violaceum).
Kirjanpainaja
Papintappaja
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
