![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5b/Geothermal_drilling_for_residential_heating.jpg/640px-Geothermal_drilling_for_residential_heating.jpg&w=640&q=50)
Maalämpö
maaperään sitoutunut lämpöenergia / From Wikipedia, the free encyclopedia
Maalämpö on lämpöpumppuun perustuva lämmitysjärjestelmä, joka hyödyntää maaperään tai veteen varastoitunutta lämpöenergiaa. Maahan varastoitunut lämpöenergia viedään sisätiloihin maahan porattuihin syviin energiakaivoihin (pystykeruu) tai routarajan alla sijaitsevaan maahan asennettujen taikka järven tai merenpohjaan upotettujen letkujen (vaakakeruu) avulla.
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5b/Geothermal_drilling_for_residential_heating.jpg/640px-Geothermal_drilling_for_residential_heating.jpg)
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bd/Pond_Loop_Close_Up.jpg/640px-Pond_Loop_Close_Up.jpg)
Lämpöpumppu saa letkujen sisällä olevan veden ja etanolin seoksen virtaamaan sisätiloissa sijaitsevaan lämmönvaihtimeen, joka siirtää vesiliuoksen sisältämän lämmön rakennuksen lämmitysjärjestelmään.
Lämpöpumppu käyttää sähköä lämmön siirtämiseksi maaperästä lämmitettävään kohteeseen, ja sillä saadaan tuotettua pumpun kuluttamaa sähköenergiaa suurempi lämpömäärä. Maalämpö on siten suoraa sähkölämmitystä energiatehokkaampi lämmitystapa.
Maalämmön hyötysuhde on sitä parempi, mitä haaleammalla vedellä se toimii. Lattialämmityksen ja hyvin lämpöeristetyn talon yhdistelmässä voidaan käyttää 30-asteista vettä, jolloin sähköä kuluu vain 25 prosenttia verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.[1]
Maalämpö lasketaan uusiutuvaksi energiaksi. Jos lämpökaivo mitoitetaan liian matalaksi, kaivossa oleva vesi alkaa kuitenkin viiletä, jolloin siitä saa vuosi vuodelta vähemmän lämpöä. Kaivon viilenemistä voidaan hidastaa asentamalla katolle aurinkokeräimiä, joiden tuottamaa lämpöenergiaa siirretään kesällä lämpökaivoon.[2] Myös rakennuksen viilentäminen kesäisin siirtämällä sisäilmasta kerättyä lämpöä energiakaivoon parantaa kaivon lämpötasapainoa[3].
Maalämmön etuna muihin lämpöpumppujärjestelmiin nähden on se, että suuren massansa takia maaperä pysyy tasalämpöisenä ympäri vuoden, ja verrattuna esimerkiksi ilmalämpöpumppuun maalämpö toimii kovillakin pakkasilla ongelmitta. Routarajan alapuolelle asennetut lämpökeräimet ottavat talteen kesäisin maankuoreen varastoitunutta auringon lämpöä.[4] Kallioperään poratuista energiakaivoista saadaan maan sisuksista peräisin olevaa geotermistä lämpöä[5].