From Wikipedia, the free encyclopedia
Maakkia[2] eli jokimaakkia[3] (Maackia amurensis) on hernekasvien heimoon ja maakkioiden sukuun kuuluva kasvilaji, joka on kotoisin Itä-Aasiasta. Muualla maailmassa lajia käytetään koristekasvina näyttävien kukintojensa vuoksi.
| Maakkia | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Alaheimo: | Faboideae |
| Tribus: | Sophoreae |
| Suku: | Maakkiat Maackia |
| Laji: | amurensis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Maakkia on heikosti haarautuva, kesävihanta puu, jonka kasvukorkeus on tavallisesti 10–15 metriä ja rinnankorkeusläpimitta 60 senttimetriä. Kuori on ruskeanvihreää ja hilseilevää. Korkkiraidallisten nuorten oksien violetinruskea kuori on karvaista; vanhemmat oksat ovat kaljuja. Silmut ovat kaljuja.
Maakkian 15–23 senttimetrin pituiset lehdet jakautuvat lehtiruotiin ja -lapaan. Lehtiruodin pituus on 3–6 millimetriä; lehtilapa on päätöparisen parilehdykkäinen ja koostuu 7–11 lehdykästä. Kaljut lehdykät ovat pituudeltaan 3,5–7, joskus 9,7 senttimetriä ja leveydeltään 2–3,5, joskus 5 senttimetriä. Lehdykät vaihtelevat muodoltaan soikeasta pitkähkön munanmuotoiseen; niillä on pyöristynyt tyvi ja lyhyesti kapeneva kärki.
Maakkian kukinta-aika ulottuu heinäkuusta elokuuhun. Kasvin 10–20 senttimetrin pituiset, pystyt terttumaiset kukinnot kasvavat huiskilomaisissa kerrannaiskukinnoissa. Kukinnon päävarsi on tiheästi ruskeakarvainen; kukkavarret on tavallisesti 4–6 (3,2–10) millimetrin mittaisia.
Maakkian kaksineuvoiset, vastakohtaiset, viisiteräiset kukat ovat 8–12 millimetrin pituisia; niillä on kaksinkertainen kehä. 2–4 millimetrin mittainen verhiö on kellomainen, lyhythampainen ja tiheästi kellanruskeakarvainen. Teriö on valkoinen, 7–11 millimetrin mittainen. Yksittäinen emi on suora ja tiheästi kellanruskeakarvainen. Syys-lokakuussa kypsyvät 3–7 senttimetrin pituiset ja 1–1,2 senttimetrin levyiset palkohedelmät sisältävät 1–4 siementä. Kellanruskeat tai ruskeat siemenet ovat soikeita, 6–8 millimetrin mittaisia.
Kasvin kromosomiluku on 2n = 18.
Maakkian levinneisyysalue ulottuu Venäjältä (pääasiassa Amurin alueelta) Kiinaan, Taiwanille, Korean niemimaalle ja Japaniin. Maakkia kasvaa puuaroilla sekä kukkuloiden kuivissa metsissä 300–900 metrin korkeudella merenpinnasta. Laji suosii kuivahkoa-tuoretta, runsasravinteista, lievästi hapanta-emäksistä, hiekkasavista tai savista maaperää. Se viihtyy aurinkoisilla kasvupaikoilla ja pitää lämmöstä, mutta on enimmäkseen myös pakkasenkestävä.
Kotiseudullaan Itä-Aasiassa maakkia kasvaa tuoreissa ja runsasravinteisissa jokilaaksojen rinne- ja rantametsissä yhdessä koreansembran (Pinus koraiensis) ja lehtipuiden kanssa.
Maakkian kuvasivat ensimmäisinä Franz Josef Ruprecht ja Karl Johann Maximowicz. Lajista tunnetaan kaksi muunnosta:
Maakkiaa käytetään koristekasvina näyttävien kukkiensa vuoksi.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
