Maailman väkiluku
kaikkien ihmisten määrä From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Maailman väkiluku on elossa olevien ihmisten kokonaismäärä. Yhdistyneiden kansakuntien 15. marraskuuta 2022 julkaiseman arvion mukaan se on kahdeksan miljardia.[1]
Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan määrä saattaa kuitenkin olla merkittävästi suurempi, sillä maaseudulla asuvasta väestöstä suurin osa on jätetty laskuissa huomioimatta[2][3].
Maapallon väestön vuosikasvu on noin 82 miljoonaa.[4] Yhdistyneiden kansakuntien ennusteen mukaan väkiluku saavuttaa 8,5 miljardia vuonna 2030 ja 9,7 miljardia vuonna 2050.[5]
Remove ads
Jakautuminen ryhmittäin
Sukupuolittain
Maailman väestöstä vuonna 2019 oli miehiä 3,889 miljardia ja naisia 3,824 miljardia.[6]
Ikäluokittain
Maailman väestön jakautuminen ikäluokittain:
Alueittain

Maailman väestön jakautuminen alueittain (2019):[5]
Näissä luvuissa Venäjän väkiluku on laskettu kokonaan osaksi Eurooppaa, Australian ja Uuden-Seelannin väkiluvut osaksi Oseaniaa ja Länsi-Intia osaksi latinalaista Amerikkaa.[7]
- Katso myös: Luettelo valtioista väkiluvun mukaan
Remove ads
Historia


Paleoliittisella kaudella ihmiset olivat vielä metsästäjä-keräilijöitä, ja heitä oli kaikkiaan koko maailmassa vain noin yksi miljoona. Neoliittisella kaudella ihminen siirtyi maatalouteen, ja maapallon väestömäärä nousi arviolta kymmeneen miljoonaan. Pronssikaudella ihmisiä oli jo 100 miljoonaa ja teollisen vallankumouksen alkuaikoina 1800-luvun taitteessa yksi miljardi.[8]
YK:n mukaan maailman väkiluku saavutti miljardin ihmisen rajan vuonna 1804, kaksi miljardia 1927, kolme miljardia 1960, neljä miljardia 1974, viisi miljardia 1987, kuusi miljardia 1999, seitsemän miljardia 2011 ja kahdeksan miljardia 2022.[9][10][1]
Maailman väestönkasvu ei ole ollut täysin tasaista, vaan siihen on kuulunut kasvupyrähdysten ohella niin taantumia kuin laskujakin. Suurimman osan ihmiskunnan historiaa kokonaishedelmällisyys ja kuolleisuus ovat olleet lähes täydellisessä tasapainossa.[11] Aluksi maailman väkiluvussa tapahtuikin vain hitaita muutoksia, ja ihmisten kokonaismäärä pysyi alhaisena aivan viime vuosisatoihin asti. Noin vuodesta 10 000 eaa. ajanlaskun alkuun asti maapallon väestön kasvuvauhdin arvioidaan olleen noin 0,04 prosenttia vuodessa. Vuosina 1–1800 kasvuvauhti kaksinkertaistui noin 0,09 prosenttiin. Sen jälkeen maapalloa on kohdannut todellinen väestöräjähdys. Kasvuvauhti kiihtyi yli kymmenkertaiseksi aiempaan nähden. 1800-luvulla se oli 0,6 %, 1900-luvun alkupuoliskolla 0,9 % ja 1900-luvun alkupuoliskolla sekä toisen maailmansodan jälkeen 1,8 %.[12]
Maapallon väestömäärän rajat ovat aina riippuneet ympäristön tarjoamista resursseista. Metsästäjä-keräilijöiden rajalliset resurssit pitivät heidän väkimääränsä pienenä, noin 0,1–1 ihminen per neliökilometri. Suurimpia yhteisöjä pystyivät elättämään sateiset ja veden lähellä olevat alueet, kuten trooppiset metsät, ja pienimpiä kuumat aavikot ja tundra. Maatalouden käyttöönotto kasvatti tuotantoa voimakkaasti ja mahdollisti nopean väestönkasvun. Seuraava väestömäärän kasvuhyppäys tapahtui teollisen vallankumouksen myötä, jolloin koneet ja fossiiliset polttoaineet otettiin tehokkaaseen käyttöön.[13]
Paleoliittisen kauden metsästäjä-keräilijät tekivät suhteellisen vähän lapsia, mutta koska kulkutauteja ei ollut, melko suuri osa lapsista selviytyi aikuisiksi. Neoliittisella kaudella kuolleisuus kasvoi, joten ihmiset alkoivat tehdä enemmän lapsia. Nykyaikana kuolleisuus on saatu laskemaan voimakkaasti. Länsimaissa ihmiset tekevät nykyisin hyvin vähän lapsia, mutta lähes kaikki heistä saavuttavat lisääntymisiän. Joissain kehitysmaissa matalaan kuolleisuuteen yhdistyy korkea syntyvyys, jolloin väestönkasvu on voimakasta.[14] Ihmisten lukumäärään vaikuttaa myös keskimääräinen eliniän pituus. Kuolleisuuden laskun seurauksena elinajanodote on kasvanut entisaikojen 20–40 vuodesta nykyajan 80 vuoteen joissakin maissa.[15]
Maapallon väestömäärää ovat ajoittain vähentäneet kulkutautiepidemiat, kuten Euroopassa Justinianuksen rutto ja musta surma sekä Amerikassa eurooppalaisten tuomat taudit.[16] Nykyaikana syntyvyyden säännöstely on vähentänyt syntyvyyttä länsimaissa.[17]
Kooste ajanjakson 10 000 eaa. – 1500 jaa. väkiluvun arvioista:[18]
Alla olevassa taulukossa on esitetty maapallon väkiluvun kehitys vuosina 1750–2010. Vuosien 1750–1900 väkiluvut perustuvat Yhdysvaltain väestönlaskentaviraston koosteeseen, väkiluvut vuodesta 1950 alkaen YK:n tietoihin.[18][19][5]
Remove ads
Tulevaisuus



Maailman väkiluku on ennusteen mukaan yhdeksän miljardia vuonna 2037 ja kymmenen miljardia vuonna 2057.[5] Arvioita on vaikea tehdä esimerkiksi kokonaishedelmällisyysluvun laskujen ja nousujen takia. Pitkän ajan arvioissa vuodeksi 2100 arviot vaihtelevat 7 miljardista (alhainen arvio) 15 miljardiin (korkea arvio)[20]. Mikäli kokonaishedelmällisyysluku jää vuoden 1995 tasolle, väestömäärä olisi jo 256 miljardia. Teollisuusmaissa väestönkasvu on kuitenkin hidastunut aina 1960-luvun lopulta lähtien. Myös useissa kehitysmaissa syntyvyys on kääntynyt laskuun. Laskusuuntaus on nähtävissä myös Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, vaikka syntyvyys siellä on edelleen korkealla tasolla. Syntyvyyden laskun vaikutukset näkyvät vasta vuosien kuluttua. Ajanjaksolla 2010–2015 Aasiassa syntyi keskimäärin 2,21 lasta, Afrikassa 4,73, Euroopassa 1,60, latinalaisessa Amerikassa 2,14, Oseaniassa 2,44 ja Pohjois-Amerikassa 1,85 lasta jokaista naista kohden.[5]
YK:n vuoden 2019 arvio maailman väkiluvun tulevasta kehityksestä:[5]
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads