From Wikipedia, the free encyclopedia
M60 Patton on yhdysvaltalainen taistelupanssarivaunu, joka oli alatyyppeineen Yhdysvaltain pääasiallinen taistelupanssarivaunu 1960-luvulta 1990-luvulle. M60-vaunuja on valmistettu yhteensä noin 15 000 kappaletta eri versioina. Vaunu on nimetty toisen maailmansodan kenraalin George S. Pattonin mukaan.
| M60 | |
|---|---|
 |
|
| Tekniset tiedot | |
| Tyyppi | taistelupanssarivaunu |
| Pituus | |
| – putki edessä | 6,4 m |
| Leveys | 3,6 m |
| Korkeus | 3,1 m |
| Taistelupaino | 52 000 kg |
| Maksiminopeus | |
| – tiellä | 48 km/h |
| Toimintasäde | 415 km |
| Pääase | 105 mm:n rihlattu psv-kanuuna |
| Muu aseistus | konekiväärit .50 ja 7,62 mm |
| Panssarointi | 180 mm |
| Moottori | Continental AV-1790-5B, -7, -7B, tai -7C |
| – kilowattia | 510 kW |
| Miehistö | 4 |
M60 Pattonin kehittely alkoi vuonna 1957 kun ilmeni, että neuvostoliittolaiset olivat kehittäneet 100 mm:n panssarivaunukanuunalla aseistetun raskaasti panssaroidun T-54:n, joka oli ominaisuuksiltaan ylivoimainen verrattuna yhdysvaltalaisten silloiseen M48 Patton -taistelupanssarivaunuun.[1]
M48:n runkoon asennettiin uusi 750 hevosvoimainen, ilmajäähdytetty Continental V-12-dieselmoottori ja aseistukseksi brittiläinen 105 mm:n L7-sarjan panssarivaunukanuuna. Vaunu nimettiin aluksi M68:ksi, ja sen sarjavalmistus aloitettiin 1959. M68 uudelleennimettiin M60:ksi ja se tuli palveluskäyttöön 1960.
Uudelleensuunnittelu lisäsi vaunun toimintamatkaa ja liikkuvuutta, ja vähensi tankkaus- ja huoltotarvetta. Vaunun runko on yksiosainen teräsvalu, joka on jaettu miehistö- ja moottoritilaan.
Vuonna 1963 M60 uudistettiin M60A1:ksi. Siinä oli suurempi ja paremmin muotoiltu torni, parempi panssarointi ja paremmat vakaimet. Sitä valmistettiin vuoteen 1980 saakka. M60A2:ssa oli edellistä matalaprofiilisempi torni vaununjohtajan konekiväärikupolilla varustettuna sekä 152 mm:n panssarivaunukanuuna, jolla voi ampua myös Shillelagh-panssarintorjuntaohjuksia. Kanuunaan liittyneiden ongelmien vuoksi M60A2 hylättiin tyyppinä ja monet niistä uudistettiin M60A3:ksi, mikä torni perustui M60A1:een. M60A3:n suunnittelu aloitettiin 1978. Sen tekniikka sisälsi uuden etäisyysmittarin ja ballistisen tietokoneen, sekä tornin vakautusjärjestelmän ja kaikki vaunut päivitettiin lopulta tähän malliin.
Israel käytti M60:ia ja M60A1:iä Jom Kippur -sodassa 1973 Siinailla Egyptiä vastaan ja Golanin kukkuloilla Syyriaa vastaan. Yhdysvallat lähetti M60:ia lisätueksi ennen vihollisuuksien puhkeamista ja niiden kestäessä. Sodan seurauksena Israel sai myös lisää M48:a, M60:iä ja M60A1:iä.
Uudistetut M60:t palvelivat Israelia myös Rauha Galileaan -operaatiossa Libanonissa 1982. Israel uudisti M60:iä uusilla teloilla ja aktiivipanssarilla. Näin uudistettu M60 oli nimitykseltään Magach 6B. Magachia on kehitetty edelleen Magach 7A:ksi, 7B:ksi ja 7C:ksi lisäämällä panssarointia, ammunta-automatiikkaa, lämpösuojauksen ja savunheittimet.
Yhdysvaltain merijalkaväki ja saudit käyttivät M60A1:tä vielä ensimmäisessä Irakin sodassa. M60 oli verrattavissa Irakin T-72:n vientimalleihin, vaikkakin heikommin aseistettu, mutta toisaalta varustettu nykyaikaisella ammunnanhallinnalla.
M60-taistelupanssarivaunuja oli 2005 Argentiinalla, Bahrainilla, Itävallalla, Egyptillä, Kreikalla, Israelilla, Espanjalla, Turkilla, Thaimaalla ja Iranilla. Yhdysvalloissa niitä ei ole enää taistelukäytössä.
Miehistö
Aseistus
Mitat
Taistelumassa
Nopeus
Toimintamatka
Panssarointi
Maat joissa käytössä
|
Maat joiden käytöstä poistunut
|
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
