suomalaisvähemmistö Ruotsin Länsipohjassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Länsipohjalaiset (myös tornionjokilaaksolaiset[2], meänkieleksi mm. lantalaiset[3]) ovat historiallisesti Länsipohjassa asuva suomalainen alkuperäisväestö. Vuodesta 1809 lähtien Suomen ja Ruotsin rajat ovat kulkeneet länsipohjalaisten asuinalueen halki. Historiallinen Länsipohjan maakunta kattaa nykyiset Ruotsin Västerbottenin ja Norrbottenin maakunnat. Suomen puolelle jäänyt Länsipohja kattaa Tornionjoen itäpuoliset alueet, kuten Tornion, Pellon ja Kolarin. Kielellis-kulttuurillinen kokonaisuus Meänmaa sijoittuu Ruotsin-puoleiseen Länsipohjaan.
| Länsipohjalaiset | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
.svg) Epävirallinen länsipohjalaisten lippu. |
|||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||
| Kielet | meänkieli, suomi, ruotsi | ||||||
| Uskonnot |
luterilaisuus (erityisesti lestadiolaisuus) |
||||||
| Sukulaiskansat | muut suomalaiset, itämerensuomalaiset | ||||||
Länsipohjalaiset ovat historian eri aikoina Skandinavian pohjoisosia aina Jäämeren rannikolle asti asuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä. Heidät lasketaan yleensä muista ruotsinsuomalaisista erilliseksi ryhmäksi.
Vuoden 2023 lokakuussa tornionjokilaaksolaiset jättivät Ruotsin kulttuuri- ja maaseutuministerille hakemuksen, jolla he hakivat alkuperäiskansan asemaa.[2]
Länsipohjalaisten nykyisten asuinalueiden alkuperäisväestöä olivat saamelaiset. Ensimmäisiä suomalaisia alueella olivat ilmeisesti hämäläiset, jotka tekivät eräretkiä alueelle 800-luvulta lähtien. Hämäläisiä paikannimiä pohjoisessa ovat muun muassa Tornio ja Kemi. Hämäläisten jälkeen alueelle tuli myös karjalaisia, joilta on peräisin muun muassa nimet Seittenkari ja Hailuoto. Etelästä tuli alueelle myös ruotsalaisia. 1400-luvulla suomalainen asutus vakiintui suurin piirtein Pellon korkeudelle. Pellosta pohjoiseen asui lähinnä saamelaisia. 1600-luvulla suomalaiset alkoivat levittäytyä myös tämän rajan yli ja esimerkiksi Vittankiin ja Jukkasjärvelle syntyi suomalaisasutusta 1700-luvulle mennessä. 1600-luvun lopulla suomalaisia tuli myös Jällivaaran alueelle. Länsipohjalaisten asuinalue erottui muista suomalaisalueista vuonna 1809 solmitun Haminan rauhan myötä.[4]
1880-luvulla alkoi Norrbottenin suomalaisalueiden järjestelmällinen ruotsalaistaminen. Suomalaisväestön ei uskottu olevan uskollista Ruotsin valtiolle mahdollisen konfliktin syntyessä Venäjän kanssa. Vuonna 1888 koulut siirtyivät käyttämään kokonaan ruotsinkielistä opetusta. Asukasluku Länsipohjan alueella kasvoi 1800-luvun ajan, vaikka siirtolaisuus Amerikkaan rajoittikin sitä jonkin verran. Suomen itsenäistyttyä fennomaanit painostivat Ruotsia kiinnittämään huomiota Tornionlaakson kieliongelmiin. Asiaa käsiteltiinkin valtiopäivillä vuonna 1919, mutta asiaa tutkimaan osoitettu komitea totesi, että ruotsinkielisen opetuksen tulisi jatkua. Komitean toteamuksen mukainen laki tuli voimaan vuonna 1924.[4]
1950-luvulla elinkeinorakenteen muutos teki suuresta osasta alueen asukkaista työttömiä. Tämä johti monien muuttamisen Jällivaaran ja Kiirunan kaivosalueille. Eniten muuttajia lähti Pajalasta ja Ylitorniolta.[4]
Vuoden 1930 väestönlaskennan mukaan Ruotsissa asui 33 929 suomalaista (ruots. finnar). Heistä Norrbottenin läänissä asui 32 736 suomalaista eli 96,5 prosenttia. Oheisessa taulukossa esitetään eri kansallisuuksien lukumäärä ja osuus väestöstä Norrbottenin läänin varsinaisen suomalaisalueen kunnissa vuonna 1930.[5]
| Norrbottenin läänin entiset ja nykyiset kunnat | |
|---|---|
 |
 |
| Kunta | Suomalaisia | % | Saamelaisia | % | Ruotsalaisia | % | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Jällivaara (ruots. Gällivare) | 6 440 | 31,8 | 587 | 2,9 | 13 225 | 65,3 | 20 252 |
| Jukkasjärvi | 5 201 | 28,0 | 836 | 4,5 | 12 538 | 67,5 | 18 575 |
| Pajala | 3 789 | 78,1 | 141 | 2,9 | 922 | 19,0 | 4 852 |
| Ylitornio (ruots. Övertorneå) | 3 499 | 71,3 | 1 408 | 28,7 | 4 907 | ||
| Alatornio (ruots. Nedertorneå) | 2 378 | 57,0 | 1 794 | 43,0 | 4 172 | ||
| Korpilompolo (ruots. Korpilombolo) | 2 109 | 76,8 | 47 | 1,7 | 590 | 21,5 | 2 746 |
| Karunki (ruots. Karl Gustav) | 1 886 | 65,3 | 1 002 | 34,7 | 2 888 | ||
| Täräntö (ruots. Tärendö) | 1 752 | 88,4 | 65 | 3,3 | 165 | 8,3 | 1 982 |
| Hietaniemi | 1 622 | 65,2 | 62 | 2,5 | 804 | 32,3 | 2 488 |
| Junosuvanto (ruots. Junosuando) | 1 125 | 83,5 | 39 | 2,9 | 183 | 13,6 | 1 347 |
| Haaparanta (ruots. Haparanda) | 988 | 39,2 | 1 532 | 60,8 | 2 520 | ||
| Kaaresuvanto (ruots. Karesuando) | 577 | 53,1 | 418 | 38,5 | 91 | 8,4 | 1 086 |
| Yhteensä | 31 366 | 46,3 | 2 195 | 3,2 | 34 254 | 50,5 | 67 815 |
Yhteensä näissä kunnissa asui 31 366 suomalaista, joten muualla Norrbottenin läänissä suomalaisia asui vielä 1 370 henkeä. Luettelo vastaa vanhaa kuntajakoa, joka on sittemmin muuttunut. Luettelon kunnista Jällivaara muodostaa nykyään Jällivaaran kunnan. Jukkasjärvi ja Kaaresuvanto puolestaan muodostavat Kiirunan kunnan. Pajala, Korpilompolo, Tärentö ja Junosuvanto taas muodostavat Pajalan kuntaan. Ylitornion kuntaan kuuluvat luettelossa mainitut Ylitornio ja Hietaniemi. Haaparannan kunta on muodostettu Alatorniosta, Karungista ja luettelossa toiseksi alimmaisena olevasta Haaparannan kaupungista.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
