Luulajansaame
saamelaiskieli / From Wikipedia, the free encyclopedia
Luulajansaame on uralilainen kieli. Se kuuluu saamelaiskielten länsisaamelaiseen haaraan. Sen lähimpiä sukukieliä ovat pohjoissaame, piitimensaame, uumajansaame ja eteläsaame.
Luulajansaame | |
---|---|
Oma nimi | julevsámegiella |
Muu nimi | luulajanlappi |
Tiedot | |
Alue |
Ruotsi Norja |
Puhujia | 650–2 000 |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | uralilaiset kielet |
Kieliryhmä |
suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet suomalais-saamelaiset kielet saamelaiskielet länsisaamelaiskielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-2 | smj |
ISO 639-3 | smj |
Infobox OK |
Luulajansaame on vakavasti uhanalainen kieli, ja sitä puhuvat pääosin luulajansaamelaiset. Sillä on erään arvion mukaan noin 2 000 puhujaa.[1] Heistä suurin osa asuu Ruotsissa lähinnä Jällivaaran ja Jokimukan alueilla, loput Norjassa,[1] jossa esimerkiksi Hamarøyssa luulajansaamella on virallinen asema.[2] Toisen lähteen mukaan Ruotsissa asuisi vain noin 500 luulajansaamen puhujaa.[3] Vuonna 2015 luulajansaamen puhujien kokonaismääräksi arvioitiin 650.[4]
Kieli on 1800-luvulta saakka ollut jatkuvasti myös kirjallisessa käytössä, jonka pani alulle Lars Levi Laestadius[5], itsekin luulajansaamen puhuja. Ruotsin Jokimukassa voi kouluopetusta saada päiväkodista lukioon saakka luulajansaameksi.[3] Ruotsin yliopistoista luulajansaamea voi opiskella Uumajan yliopistossa, saamen kielen aineenopettajakoulutuksessa.[6] Myös Nord-yliopistossa Norjan Bodøssä voi opiskella luulajansaamea.[7]
Norjan yleisradioyhtiö Norsk Rikskringkasting NRK lähettää uutisia luulajansaameksi[8].