(92/43/ETY) From Wikipedia, the free encyclopedia
Luontodirektiivi (92/43/ETY) on Euroopan talousyhteisön neuvoston vuonna 1992 säätämä direktiivi, jonka perusteella Euroopan talousyhteisö määritteli arvokkaana pitämiään luontokohteita.[1] Direktiivi on yhä voimassa, joskin päivitettynä. Luontodirektiivin lisäksi lintuja koskee erillinen Euroopan talousyhteisön neuvoston säätämä lintudirektiivi. Luontodirektiivi on toimeenpantu Suomessa pääosin luonnonsuojelulailla ja -asetuksella.
Luontodirektiivi on Rio de Janeiron ympäristökokouksen vuodelta 1992. Sen liitteitä on kuitenkin täydennetty kun yhteisöön on liittynyt uusia jäsenmaita. Esimerkiksi vuonna 1995 Suomen ja Ruotsin myötä suojeluun lisättiin monia pohjoisia ja itäisiä lajeja ja luontotyyppejä. Liitteeseen I esitettiin lisättävän yhteensä 19 boreaalisen vyöhykkeen luontotyyppiä. Liitteeseen II esitettiin lisättävän kaksi nisäkästä (metsäpeura ja itämerennorppa), 18 hyönteistä, 24 putkilokasvia sekä kahdeksan sammallajia.[2] Toistaiseksi direktiivin ulkopuolelle ovat jääneet kaikki sienet, jäkälät sekä suurin osa selkärangattomien eläinten ryhmistä.
Luontodirektiivin tavoite on lajien ja luontotyyppien suotuisa suojelun taso, niiden määrällisen ja alueellisen vähenemisen pysäyttäminen. Keskeisin keino on Natura 2000 -niminen luonnonsuojelualueiden verkosto. Tätä varten direktiivin liitteessä I on luontotyyppejä (esimerkiksi puustoiset suot) ja liitteessä II lajeja (kuten saukko, kirjoverkkoperhonen ja laaksoarho), joiden perusteella jäsenmaiden tulee esittää komissiolle alueita Naturaan.
Direktiivissä määritellään myös erilaisten poikkeuslupien ehdot sekä luvataan Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia varten EU-rahaa.
Euroopan unionin luontodirektiivi sisältää kuusi luettelomuotoista liitettä.
Luontodirektiivin liitteiden II ja IV Suomessa esiintyvät putkilokasvilajit:[4]
Luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitut Suomessa esiintyvät eläinlajit:[5]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.