videopelisarja From Wikipedia, the free encyclopedia
Lunar Lander (kuulaskeutuja) on videopelien lajityyppi, joista ensimmäinen on tehty vuonna 1969 kuukausia ensimmäisen Kuuhun laskeutumisen jälkeen.[1][2] Pelejä on sen jälkeen tehty lukuisille eri alustoille.[2][1]
Ensimmäisen pelin teki Jim Storer syksyllä 1969 Digitalin PDP-8-minitietokoneelle.[2] Storerin koulussa oli PDP-8, jossa oli kahdeksan kaukokirjoitinta ja 12 kilotavua keskusmuistia, josta 4 kilotavua oli jaettu käyttäjien välillä.[2] Storer kirjoitti Lunar Landing Game -pelin BASICin kaltaisella FOCAL-kielellä.[2] Peli oli tekstipohjainen, vuoropohjainen ja koostui pelaajalle esitettävistä kysymyksistä joihin pelaajan piti vastata numeroilla.[2] Storer lähetti pelinsä Digitalille, jossa David H. Ahl muutti pelin BASICille, jonka jälkeen peli levisi suosittuna johdantona ohjelmointiin.[2] Ahl liitti pelin Digitalin julkaisemaan kirjaansa 101 BASIC Computer Games, jossa oli lisäksi kaksi muuta siitä inspiraariota saanutta peliä.[2]
PDP-8:lle julkaistuja vastaavankaltaisia pelejä olivat Rocket (n. 1971, Eric Peters) ja LEM (n. 1971, William Labaree II).[2]
Ensimmäinen graafinen peli on tehty vuonna 1973 Digitalin DEC GT-40 -päätteelle.[1] Jack Burness sai varhain vuonna 1973 sopimuksen Digitalilta ja ohjelmoi Moonlander-pelin PDP-11 assemblyllä.[2] Peli käytti vektorigrafiikkaa ja näytti poikkileikkauksen kuun pinnasta.[1] Peli oli suosittu akateemisissa laitoksissa, joissa oli pääte.[1]
Atarin ohjelmoija Howard Delman näki Burnessin pelin vierailulla Nasan Ames Research Centerissä ja sai inspiraation pelin kehittämisestä kaupallisempaan muotoon.[1][2][3] Delman ja Rich Moore kehittivät kolikkopelin Lunar Lander (1979) Atarilla kehitetyllä vektorigrafiikkaa näyttävällä laitteistolla.[1][2][3] Pelin ohjausmalli oli samankaltainen Burnessin versioon, mutta pelaajat ohjasivat alusta työntövoimalla ja kahdella kääntöön vaikuttavalla napilla: pelistä karsittiin simulaatio ja tehtiin siitä helpompi lähestyä satunnaiselle pelaajalle.[2] Pelissä oli neljä pelimoodia vaihtelevalla vaikeustasolla: realistisella moodilla kukaan ei osannut laskeutua.[2] Samaa laitteistoa käytettiin myös Asteroids (1979) -peliin.[2]
Atarin kolikkopelin jälkeen useat tahot julkaisivat vastaavia pelejä kuten:[1][2]
Burnessin peliä käytettiin myös ennakkotapauksena estämään Ataria patentoimasta kokonaista joukkoa pelejä.[2]
Gravitar (1982) perustui konseptiin Lunar Landerin ja Asteroidsin yhdistelmästä.[4]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
