Lipogeneesi

Lipogeneesi merkitsee hiilihydraattien muuttumista triglyserideiksi rasvoiksi elimistön metaboliassa. Lipogeneesi merkitsee käytännössä veressä olevan ylimääräisen glukoosin muuttamista varastorasvaksi (lihomista). Erityisen aktiivista rasvahapposynteesi on maksan, rasvakudoksen ja toimivan maitorauhasen soluissa. ^[1]

Lipogeneesin käynnistää insuliini, joka säätelee veren glukoositasoa. Lipogeneesissä yhdestä glukoosimolekyylistä muodostuu ensin kaksi glyserolimolekyyliä, joihin liittyy edelleen glukoosin auenneesta renkaasta muodostunut, pelkistynyt rasvahappoketju. Tyypillisesti kahdesta tai kolmesta glukoosimolekyylistä muodostuu rasvahappo, jonka hiiliketjun pituus on C₁₂–C₁₈ Arvioidaan, että noin 45 % nautituista hiilihydraateista menee suoraan elimistön ravinnoksi, ja noin 55 % ottaa osaa lipogeneesiin.

Rasva-aineenvaihdunta on jatkuvassa dynaamisessa tasapainossa, jossa osa rasvoista menee glukoneogeneesin raaka-aineeksi, ja osa varastoituu. Rotilla yksittäisen lipidimolekyylin ”elinaika” on noin 2–10 vrk, ja tilanteen arvellaan olevan sama ihmisillä.

Lipogeneesin rasvahappo-osan muodostuminen alkaa asetyyli-CoA:lla, joka rakentaa kahdesta auenneesta glukoosimolekyylistä hiiliketjun. Samalla glukoosiin sisältyvät hydroksyyli- ja karbonyyliryhmät pelkistyvät. Rasvahapot lopuksi esteröityvät glukoosista muodostuneen glyserolin kanssa triglyserideiksi. Reaktioon ottaa osaa useita eri entsyymejä, ja reaktio tapahtuu sytoplasmassa, toisin kuin hapettuminen, joka tapahtuu mitokondrioissa.

Lipogeneesi vaatii lisäksi adenosiinitrifosfaattia (ATP:tä) sekä nikotiiniamidiadeniinidinukleotidifosfaattia (NADPH:ta), sillä kaikki reaktiot ovat pelkistymisreaktioita.

Lähteet

1. Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä: Galenos – Johdanto lääketieteen opintoihin, s. 169. Helsinki: WSOYpro, 2010. ISBN 978-951-0-33085-2