Linjaradio

Linjaradio oli Suomen rataverkolla vuosina 1962–2011 käytetty analoginen, VHF-taajuusalueella toiminut radioverkko, jota käytettiin yhteydenpitoon esimerkiksi liikenteenohjaajan ja kuljettajan tai matkustajajunassa kuljettajan–konduktöörin välillä, vaihto- ja ratatöissä tai kahden junayksikön välillä.

Historia

Linjaradion kehitystyö alkoi, kun Valtionrautatiet alkoi tarvita nopeaa ja sujuvaa yhteydenpitojärjestelmää junan ja liikenteenohjauksen väliseen viestintään. Tärkein sysäys järjestelmän kehittämiselle oli Kuurilan junaturma. Ensimmäinen koeosuus valmistui välille Toijala–Haapamäki vuonna 1962. Radiojärjestelmä kattoi loputkin pääradat vuonna 1984. Viimeisin verkon piiriin liitetty rataosa oli Turku–Toijala.

Tekniikka

Järjestelmällä oli paljon yhteistä myöhemmin avatun, hieman matalammalla taajuusalueella toimineen autoradiopuhelinverkon kanssa. Yhteydenottoyritystä tehdessään liikenteenohjaajan tuli tietää summittaisesti, minkä tukiaseman alueella juna sillä hetkellä liikkui. Tukiaseman vaihto kesken yhteyden ei ARP:n tapaan ollut mahdollista, ja veturiradiossa tuli olla valittuna ao. rataosalla/liikennepaikalla käytettävä radiokanava, joka osoitettiin aikataulussa olleella merkinnällä. Tukiasemia oli tyypillisesti noin 20–30 kilometrin välein, ja vierekkäisten tukiasemien lähetyssignaalit oli erotettu toisistaan 0,05 MHz alikanavin.

Linjaradio käytti liikennemuotona täysdupleksia liikenteenohjaajan kiinteän ja toisen osapuolen liikkuvan päätelaitteen välillä, joten osapuolet pystyivät puhumaan samanaikaisesti. Kahden liikkuvan päätelaitteen välillä taas käytettiin puolidupleksia. Päätelaitteiden lähetystaajuus (ns. tukiaseman sisäänmenotaajuus) oli käytetystä kanavasta riippuen +4,6…4,7 MHz tukiaseman taajuutta korkeampi, ja tukiasema toisti lähetystaajuudellaan jokaisen sisäänmenotaajuudella havaitsemansa signaalin.

Kaikki samalla kanavalla olleet käyttäjät kuulivat muiden keskustelut, kuten myös kuka tahansa sivullinen, jolla oli käytettävissä ko. taajuusalueelle sopiva vastaanotin. Liikenteenohjaajan täytyi kutsua haluamaansa vastaanottajaa ns. puhekutsulla esim. tämän junanumerolla, sillä vastaanottimia yksilöiviä selektiivikutsuja ei ollut. Sitä vastoin liikenteenohjaajaa kutsuttiin lähestulkoon aina selektiivikutsulla. Kutsuina toimivat kaksi eritaajuista päätelaitteeseen esiohjelmoitua äänimerkkiä, ja lähettämällä tietty määrä em. äänimerkkejä järjestelmä muodosti piirikytkentäisen puhelinyhteyden halutulle liikenteenohjaajalle. Yhteys purkautui automaattisesti.

Verkon lakkautus ja korvaava järjestelmä

Linjaradiojärjestelmää arvosteltiin paljon huonon kuuluvuuden takia, sillä signaali oli analoginen ja siten häiriöaltis. Verkon purkaminen aloitettiin syyskuun 2010 aikana, ja keväällä 2011 loputkin ratapihakanavien tukiasemat hiljenivät. Tilalle rakennettiin GSM-tekniikkaan pohjautuva rautatiekäyttöön suunniteltu GSM-R-järjestelmä (ns. RAILI), joka otettiin valtion rataverkolla käyttöön vuoden 2008 lopussa.^[1] Järjestelmän käyttöön siirryttiin kokonaan seuraavasti:^[2]

• Ratatyössä 11. tammikuuta 2010 alkaen
• Junaliikenteessä 2. marraskuuta 2010 alkaen
• Vaihtotyössä 28. helmikuuta 2011 alkaen

Sittemmin myös GSM-R-järjestelmästä on luovuttu, ja siirrytty käyttämään TETRA-tekniikkaa käyttävää VIRVE-verkkoa.

Kanavat ja niiden taajuudet

Linjakanavia oli kolme (lisäksi kolme alikanavaa 0,05 MHz ylempänä, jotta kaksi lähekkäistä tukiasemaa eivät olisi häirinneet toisiaan) ja ratapihoilla vaihtotyössä käytettyjä ratapihakanavia 26.

Kanava	Lähetystaajuus (MHz)		Linjakanava	Ratapihakanava	Dupleksi	Simpleksi
	Päätelaite	Tukiasema
01A	172,400	167,700	x		x
01B	172,400	167,750	x		x
02A	172,600	167,900	x		x
02B	172,600	167,950	x		x
03A	173,100	168,450	x		x
03B	173,100	168,500	x		x
06	172,950	168,350		x	x
07	173,050	168,450		x	x
08	173,000	168,400		x	x
09	173,100	168,500		x	x
10	172,525	167,875		x	x
11	172,675	168,075		x	x
12	172,725	168,125		x	x
13	172,725	168,225		x	x
14	172,900	168,300		x	x
15	172,925	168,325		x	x
16	172,975	168,375		x	x
17	173,075	168,425		x	x
18	173,075	168,475		x	x
19	172,575	167,925		x	x
20	172,625	167,975		x	x
21	172,775	168,175		x	x
22	172,850	168,250		x	x
23	172,875	168,275		x	x
24	172,950	168,525		x	x
33	172,700	168,050		x	x
42	172,425	167,825		x	x
51	172,300			x		x
52	172,325			x		x
53	172,750			x		x
63	168,200			x		x
64	168,550			x		x

Lähteet

Suomen taajuuslista

Viitteet

1. Ratahallintokeskus: Verkkoselostus 2011 (pdf) F5/2009. 2.12.2009. Viitattu 24.4.2011.
2. Liikennevirasto: RAILI-verkon käyttöönoton aikataulu (html) rhk.fi. Viitattu 24.4.2011. ^{[vanhentunut linkki]}