From Wikipedia, the free encyclopedia
Lingala on nigeriläis-kongolainen kieli. Sitä puhutaan pääasiassa Kongon tasavallassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa.[2] Joidenkin kielitieteilijöiden mukaan lingala on Keski-Afrikan bantu-pohjainen kreoli.[3] Kieltä puhuu äidinkielenään yhteensä noin kaksi miljoonaa ihmistä.[1] Kongon demokraattisen tasavallan asukkaista lingalaa puhuu arviolta 25–38 % koko väestöstä. Se toimii yhtenä monikielisen maan lingua francana.[4]
| Lingala | |
|---|---|
 Lingalan kielen puhuma-alue |
|
| Tiedot | |
| Alue |
 Kongon tasavalta  Kongon dem. tasavalta |
| Virallinen kieli |
Kongon tasavalta Kongon dem. tasavalta |
| Puhujia | 2 141 300[1] |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalaiset aakkoset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | nigeriläis-kongolaiset kielet |
| Kieliryhmä | bantukielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | ln |
| ISO 639-2 | lin |
| ISO 639-3 | lin |
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[5] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan lingalaksi vuonna 1970.[6]
Lingalalla on kansalliskielen asema Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Kongossa.[4]
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | o | |
| Puoliavoin | ɛ | ɔ | |
| Avoin | a |
Lingalassa esiintyy neljä toonia: matala, korkea, laskeva ja nouseva.
Lähde:[7]
| Bilabiaali | Labio-dentaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ɲ | ||||
| Klusiili | Norm. | p | b | t | d | k | g | |||
| Prenas. | mb | nd | ŋg | ||||
| Afrikaatta | Norm. | ts | kp | gb | gb | |||
| Prenas. | ŋgb | ||||||
| Frikatiivi | Norm. | f | v | s | z | ʃ | h | ||
| Prenas. | ɱf | ɱv | ns | nz ~ ɲʒ | |||||
| Lateraali | l | ||||||
| Tremulantti | r | ||||||
| Puolivokaali | w | j | |||||
Lähde:[7]
Substantiivit jaetaan 15 sanaluokkaan. Lukuja on kaksi: yksikkö ja monikko. Verbeissä esiintyy paljon agglutiniivisuutta, jolla ilmaistaan tekijää, tapaa ja passiivisuutta. Aikamuotoja on kolme.[8]
Perussanajärjestys on subjekti–verbi–objekti.[9]
Ranskan kielen vaikutus näkyy kielen sanastossa, mutta lainasanoja on otettu myös muista eurooppalaisista kielistä kuten portugalista (esim. manteca, suom. voi) ja englannista (esim. buku, suom. kirja). Lisäksi afrikkalaisista kielistä, kuten swahilista, kongosta ja kitubasta.[8]
Lukusanat 1–10 lingalaksi:[10]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| mókó | míbalé | mísáto | mínei | mítáno | motóba | sámbó | mwámbe | libwá | zómi |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
