Lambertin oikeapintainen tasoprojektio
From Wikipedia, the free encyclopedia
Lambertin oikeapintainen tasoprojektio on eräs kuvaus pallopinnalta tason kiekolle eli ympyräviivan sisäpuolelle jäävälle alueelle. Siinä jokainen pallopinnan alue kuvautuu tasoalueelle, jonka pinta-ala on yhtä suuri kuin alkuperäisen alueen, mutta kulmien suuruudet muuttuvat. Kuvaus on nimetty sveitsiläisen matemaatikko Johann Heinrich Lambertin mukaan, joka esitti sen vuonna 1772.[1]
Lambertin oikeapintaista tasoprojektiota käytetään kartografiassa karttaprojektiona. Esimerkiksi Yhdysvalloissa National Atlas of the United States käytti sitä Map Maker -sovelluksessa[2], ja Euroopan ympäristövirasto suosittelee sen käyttöä tilastollista aineistoa kuvaavissa Euroopan kartoissa.[3] Sitä käytetään myös tieteellisissä yhteyksissä kuten geologiassa suorien suuntien kuvaamiseen kolmiulotteisessa avaruudessa. Tähän tarkoitukseen käytetään apuna erityisellä ruudukolla varustettua paperia, joka tunnetaan nimellä Schmidtin verkko.[4]