Lakhmidit

Lakhmidit olivat arabidynastia Eufratjoen alajuoksulla nykyisen Irakin alueella 300-600 luvuilla jaa. ennen Islamin nousua. Heidän pääkaupunkinsa oli al-Hira.^[1] Lakhmidit olivat Persian sassanidien vasalleja, ja taistelivat usein Itä-Roomaa ja näiden vasalleja ghassanideja vastaan. Lakhmidien merkittävimpiä hallitsijoita oli al-Mundhir (Alamundarus roomalaisissa lähteissä), joka hallitsi vuosina 503–554.^[2][3]

Arabian niemimaan pohjoisosa vuonna 565

Eurooppa, Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka vuonna 565.

Lakhmidit olivat aluksi pakanoita, mutta kääntyivät 500-luvun loppuun mennessä nestoriolaisuuteen. Lakhmidien kuningas Numan kastettiin vuonna 595, jolloin hän omaksui nestoriolaisen uskon. Näin hän torjui kristinuskon nikealaisen muodon, joka oli sassanidien päävihollisen eli Bysantin valtionuskonto. Sassanidien valtakunnan romahduksen jälkeen 630-luvulla lakhmidit joutuivat Damaskokseen keskittyvän arabivaltion alaisuuteen ja menettivät itsenäisen asemansa.^[4]

Katso myös

• Ghassanidit

Lähteet

• Esat Ayyıldız, “Lahmîlerin Arap Edebiyatına Etkisi”, 2nd International Archeology, Art, History and Cultural Heritage Congress, ed. Kenan Beşaltı (Şanlıurfa: Iksad Yayınevi, 2022), 38-44.
• Kazhdan, Alexander P.: The Oxford dictionary of Byzantium. Oxford University Press, 1991. ISBN 978-0-19-504652-6 (englanniksi)
• Ohlig, Karl-Heinz & Puin, Gerd-R. (toim.): The Hidden Origins of Islam. Amherst, New York: Prometheus Books, 2010. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
• Popp, Volker: The early history of islam, following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: Karl-Heinz. Ohlig & Gerd-R. Puin (toim.) The Hidden Origin of Islam. New Research into its Early History, s. 17–124. Prometheus Books, 2010. ISBN 978-1-59102-634-1 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
• Rosser, John H.: Historical dictionary of Byzantium. Scarecrow Press, 2011. ISBN 978-0-8108-7567-8 (englanniksi)

Viitteet

1. Esat Ayyıldız, “Lahmîlerin Arap Edebiyatına Etkisi”, 2nd International Archeology, Art, History and Cultural Heritage Congress, ed. Kenan Beşaltı (Şanlıurfa: Iksad Yayınevi, 2022), 38-44.
2. Kazhdan, s. 1170
3. Rosser, s. 284
4. Popp, 2010. s. 19–

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.